yt kolme viikkoa, hovinsa ymp?r?im?n?, joka oli muodostunut prinss

ta pidettiin h?nen puolisonaan, vaikka Parisissa oli toinenkin puoliso - n?ytt?nyt jaksavan kantaa eron katkeruutta. Siit? huolimatta, ett? diplomatit viel? lujasti luottivat rauhan mahdollisuuteen ja tarmokkaasti ty?skenteliv?t sen eduksi; siit? huolimatta, ett? keisari Napoleon itse kirjoitti kirjeen keisari Aleksanterille kutsuen t?t? Monsieur mon frère[3] ja vakuuttamalla vakuuttaen, ettei h?n tahdo sotaa ja ett? h?n aina tulee h?nt? rak

?t h?nt? samalle taholle. Kes?kuun 10 p:n? h?n saavutti armeijan ja vietti y?ns? Vilkovi

ovaunuilla Niemenin rannalle, jonne h?n pys?htyi ja pukeut

n se skytialaisen valtakunnan p??kaupunki, jossa makedonialainen Aleksanteri k?vi, - antoi Napoleon etenemisk?skyn kenenk??n aavistamat

kolmelle Niemenin poikki pystytetylle sillalle. Sotajoukot tiesiv?t keisarinsa l?sn?olon, etsiv?t h?nt? katseillaan, ja kun he huomasivat korkealla ?yr??ll? teltan edustalla muusta seurueesta hieman syrjemp?n? seisovan henkil?n, vis

l'Empereur ... preur! - Si on me fait gouverneur aux Indes, Gerard, je te fais ministre du Gachemir, c'est arrêté, - Vive l'Empereur! Vive! Vive! Vive! - Les gredins de cosaques, comme ils filent. Vive l'Empereur! Le voilà! Le vois tu! Je l'ai vu deux fois comme je te vois. Le petit caporal!... Je l'ai vu donner la croi

kohtaan. Mutta kun huudot seurasivat h?nt? kaikkialla, tuskastuttivat ne h?nt? ja siirsiv?t h?nen ajatuksensa pois sotahuolista, jotka olivat h?net vallanneet siit? hetkest? pit?en, jolloin h?n liittyi joukkoihinsa. H?n ratsasti er?st? veneiden varassa notkuvaa siltaa my?ten toiselle puolelle, k??ntyi

iemuissaan, ty?ntyiv?t ulos rintamasta ja

ka h?n asetti er??n h?nen luoksensa juosseen, onnellisen pashin sel?lle ja alkoi katsella toiselle puolen. Sitte h?n syventyi tutkimaan kartan lehte?,

alaisten ulanien riveiss?, kun toinen ad

jutantilta, sallittaisiko h?nen uida ulanineen joen poikki kahlauspaikkaa etsim?tt?. Kauhun kalpeus kasvoilla siit?, ett? ei sallittaisi, pyysi h?n, kuten pyyt?? poika lupaa saada nousta

aimmalla paikalla oli kylm?? ja kaameaa. Ulanit tarttuivat toisiinsa kiinni, useita putoili sel?st?. Muutamia hevosia hukkui, hukkui miehi?kin, vaan muut koettivat uida, ken satulassa, ken hevosen harjassa riippuen. He koettivat uida suoraan toiselle rannalle ja vaikka puolen virstan p??ss? oli ylimenopaikka, ylpeiliv?t he siit?, ett? he uivat ja hukkuvat t?h?n jokeen sen miehen n?hden, joka istui puunrungolla,

frikasta hamaan Moskovan aroihin saakka, samalla tavalla saa ihmiset haltioihinsa ja it

tse ja vaivoin jaksoi nousta toiselle rannalle. Mutta heti kuivalle p??sty??n huusivat he veden virtanaan valuessa likom?rist? puvuista: "vivat!"

ahat Ven?j?lle viet?viksi ja toinen, ett? oli ammuttava er?s saksilainen, jolta tavatussa kirjeess? oli huomattu olevan tietoja Ranskan armeijalle annetuista k?skyist?, - ant

perdere -