rissan varrelle. Toisen armeijan joukot per?ytyiv?t koettaen yhdisty? ensim?isen armeijan kanssa, josta - kuten kerrottiin - sen olivat erist?neet vahvat ranskalaisjoukot. Kaikk

t? sota tulisi ulottumaan et

Andrei luuli l?yt?v?ns? armeijasta, ei ollutkaan t??ll?: h?n oli Pietarissa. T?m? tieto oli Bolkonskin mieleen. Kun suuren sodan keskustan harrastukset ja toimet j?nnittiv?t ruhtinas Andrein ajatuksia, oli h?n iloinen vapautuessaan joksikuksi aikaa siit? kiihtymyksest?, jota h?n aina tunsi, kun Kuragin oli h?nen mieless??n. Nelj?n ensim?isen p?iv?n kuluessa, jona aikana ruhtinas Andreita ei vaadittu mihink??n, liikkui h?n linnotetun leirin ristiin rastiin ja tietojensa sek? keskustelujensa avulla asiantuntevien henkil?iden kanssa h?n koetti luoda itselleen selv?n k?sityksen leirist?. Mutta kysymys siit?, oliko t?m? leiri edullinen tai ep?edullinen, j?i ruhtinas A

ja sardinialainen tulokas ynn? paljon muita. Vaikka n?ill? henkil?ill? ei ollutkaan sotilasvirkoja armeijassa, oli heill? asemansa vuoksi kuitenkin vaikutusvaltaa ja useinkaan ei armeijaosaston p??llikk? eik? edes ylip??llikk?k??n tiennyt, min? miehen? kyseli ja neuvotteli yht? ja toista joko Bennigsen tai suuriruhtinas tai Araktshejef tai ruhtinas Volkonski, eik? my?sk??n tiennyt n?idenk? nimiss? vai hallitsijalta oli saapunut se ja se k?sky ja oliko se pantava t?yt?nt??n tai ei. T?m? on kuitenkin kuvan ulkopuoli. Hallitsijan ja kaikkien mainittujen henkil?iden l?sn?olon varsinainen merkitys oli hovikannalta katsoen (hallitsijan l?sn?ollessahan ovat kaikki hovilaisia) kaikille selv?. Se oli seuraava: hallitsija ei ottanut itselleen ylip??llik?n arvonime?, mutta h?nell? oli toimivalta kaikkien armeijojen yli; henkil?t, jotka h?nt? ymp?r?iv?t, olivat h?nen apulaisiaan. Araktshejef oli j?rjestyksen uskollinen toimeenpanija ja valvoja sek? hallitsijan henkivartija. Bennigsen oli tilanomistaja Vilnan l??nist? ja oli aivan kuin maan les honneur

vieraan maan palveluksessa olevat ihmiset, joka p?iv? esittiv?t uusia, ihmeellisi? ajatuksia), oli viel? paljo

vattomassa, loistavassa, levottomassa ja ylpe?ss? maailmassa, erotti ruhtinas

ait. Pfuel ja h?nen kannattajansa vaativat per?ytymist? maan syd?meen niiden matemaattisten lakien mukaisesti, jotka luuloteltu sotateoria oli s??t?nyt, ja jos v?h??k??n poikkesi t?st? teoriasta,

miehet olivat sek? rohkean toiminnan ett? kansallisuuden edustajia, jonka t?hden he v?ittelyiss? pysyiv?t sit?kin yksipuolisempina. N?it? olivat ven?l?iset: Bagration, ?sken ylenem??n alkanut Jermolof y.m. T?h?n aikaan oli liikkeell? Jermolovin laskema sukkeluus, ett? h?n muka

en neron kanssa kuin Bonaparten (h?nt? kutsuttiin taas Bonaparteksi) ehdottomasti vaatii mit? syv?mielisint? harkintaa, tieteen tarkkaa tuntemista ja siin? kohden oli Pfuel nerokas. Mutta toisekseen t?ytyy tunnustaa sekin puoli, ett? teoreetikot ovat usein yksipuolisia ja sen vuoksi ei n?ihin aina ole luottamista, vaan t?ytyy tarkoin ottaa huomioon, mit? Pfuelin vastustajat ja k?yt?nn?lliset,

ht'?kki? jouduttuaan eturintamaan t?intuskin pelastui yleisen sekasorron myllerryksest?. T?m?n puolueen miesten arvosteluissa oli sek? vilpitt?myytt? ett? sen puutetta. He pelk?siv?t Napoleonia, n?kiv?t h?ness? v?kevyytt?, itsess??n heikkoutta ja lausuivat sen suoraan julki. He sanoivat: "

eiss?, sai kannatusta Pietarissakin ja kansleri Rumjantsevissa, joka

k? h?nt? parempaa ole. Antakaa h?nen k?siins? oikea valta, sill? eih?n sodassa tule aikaan eik? menesty p??llikkyyden kokonaisuudetta ja h?n n?ytt??, mit? h?n kykenee tekem??n, kuten n?ytti Suomessakin. Jos armeijamme on kunnossa ja voimakas ja on per?

todistelivat, ett? per?ytyminen Drissajoelle saakka oli mit? h?pe?llisin tappio ja katkeamaton sarja erehdyksi?. "Kuta enemm?n he tekev?t erehdyksi?, sit? parempi; ainakin he saavat sen joutuimmin n?hd?, ettei semmoinen pitemm?

Rostof jumaloinut, ja jossa he eiv?t n?hneet ainoastaan kaikkia inhimillisi? avuja, vaan my?skin kaikki ominaisuudet. Vaikka n?m? henkil?t ihailivatkin hallitsijan vaatimattomuutta, kun t?m? oli kielt?ytynyt rupeamasta sotajoukkojen ylip??llik?ksi, moittivat he kuitenkin tuota vaatimattomuutta, koska se oli heid?n mielest??n liiallista. He halusivat ja vaativat kiihke?sti vai

i pyydyst?? paljon semmoista, joka muuhun aikaan olisi ollut sula mahdottomuus. Yksi, joka ei tahtonut menett?? edullista asemaansa, oli t?n??n yht? mielt? Pfuelin kanssa, huomenna h?nen vastustajansa kanssa, ylihuomenna taas vakuutteli, ettei h?nell? ollut mit??n mielipidett? jostakusta tunnetusta asiasta ja pelk?st??n sen t?hden, ett? olisi v?ltt?nyt vastuunalaisuutta ja kelvannut keisarille. Toinen, jonka mieli teki saavuttaa etuja, her?tti hallitsijan huomiota sill?, ett? h?n pit?en suurta suuta samasta asiasta, josta hallitsija oli edellisen? p?iv?n? mai

?l??mpi k??nt?? se toiseen suuntaan. Kun asema oli ep?m??r?inen ja vakava vaara uhkasi, joka l?i kaikkeen eritt?in levottoman leimansa, kun juonet, itsekkyys, vastakkaisten n?k?kantojen ja tunteiden t?rm?ykset toisiinsa liikkuivat ?k?isin? vihureina ja kun nuo monilukuiset henkil?t olivat useata eri kansallisuutta, - loi t?m? kahdek

hojen, j?rkevien ja valtakunnan asioissa kokeneiden miesten puolue, jotka kallistumatta mihink??n vastakkaisista virtauksista, osasivat abstraktisesti katso

, vaan on vahingollinen armeijassa; ett? hallitsijan on hallittava eik? johdettava sotajoukkoja; ett? ainoa p??sy t?st? asemasta on hallitsijan poistuminen hovineen armeijasta; ett? yksist??n hallitsijan l?sn?olo pakottaa 50 tuhatta miest? toimetto

een, jonka Balashef ja Araktshejef suostuivat allekirjottamaan. Koska h?n oli saanut hallitsijalta suostumuksen lausua mielipiteens? asioiden yleisest? kulusta, k?ytti h?n nyt t?t? suostum

an innostaminen (mik?li sit? saatiin aikaan hallitsijan Moskovassa olon kautta), joka oli oleva p