matka it?-Si

niseiskiss?, l?hdin min? matkaan it?-Siperiaa kohden saman kuun lopussa. Matkallani seurasi minua er?s Siperiassa syntynyt suomalainen Matti Saari eli Ivanoff, joka sek? puhuu ett? kirjoittaa ven?j?? sek? viel? se

see viiteen à kuuteen tuhanteen. Er?s suomalainen, joka kerran oli kulkenut t?t? tiet?, sanoi olevansa taipuvainen uskomaan ettei ihmisi? en?? muualla l?ydyk??n, sill? niin suuria ja v?kirikkaita olivat kyl?t h?nen mielest??n. Mutta on huomattava, ett? juuri p??asiallisesti valtatien varrella ihmisi? asuu, ja hyvin v?h? n?hd??n senkin varrella peltoja ja viljelyst? yleiseen. Talonpojat kylv?v?t vaan niin paljo, ett? heill? on vuositarpeekseen viljaa, ja ty?skentelev?t enimm?kseen

ksi. Kaupungista, joka sijaitsee korkealla kaikille puolin viett?v?ll? kukkulalla, n?kee kaukana tummanviheri?n havumets?n. Noin nelj?kymment? virstaa ajettua tullaankin todella havumets??n. Mink?laisella tunteella hengitt?? sen tuoksua ja kuuntelee puiden huminaa, oltuaan puol

luteerilaisille siit?. Mutta kun luteerilaiset ovat hajalla ja niist? vaikea saada tietoa niin

ehdyksill?, josta ollaan hyvin tarkkoja Siperiassa. Ensimm?inen tervehdysk?ynti oli kuvern??rin luona, sitten k?vin terveh

a, kun min? valitin etten osannut ven?j??, sanoi ett? h?nelle oli y

ollut k?ynyt Tomskissa kahteen vuoteen, t?ytyi minun viipy? siell? hiukan yli viikon. T?n? aikana k?vin min? kaupungin kolmessa vankilassa ja l?ysin niiss? noin viisikymment? luteerilaista, joista kaksikymment? oli Suomesta. Suomalaiset olivat joko kaivantot?i

uotsalainen perhe asui siell?. Mutta yht? v?h? kuin min? tiesin heist?, tiesiv?t he minusta. Maanmiehemme, vapaaherra Aminoffin perheess? vietin min? joutohetkeni. T??ll? Siperiassa tapaa harvoin ihmisi?, joilla on muista asioista puhumista kuin mit? sy?d? ja juoda ja miten pukeutua. Sit? ilahuttavampaa oli sen vuoksi minulle saada keskustella henkil?iden kanssa, joilla oli korkeampia harrastuksia. Sek? vapaaherra Aminoff ett? h?nen rouvansa huolehtivat hell?sti meid?n suomalaisparoistamme, joita vapaaherralla oli muutamia mukanaan kanavaty?ss? Obin ja Jenise

kamiest? er??st? virastosta osallisina asiassa, kuten sittemmin k?vi selville. Ollessani Tomskissa joutui juuri er?s tuttavistani, saksalainen telegrafisti, aikaisin er??n? iltana rosvojen k?siin, jotka veiv?t h?nelt? turkit. Kun h?n kulki katua, tuli muutamia miehi? hevosella, laulaen ja soittaen, ja ohikulkiessa toimit

, kun t?ysi liike jo oli kaikkialla. Mainittu teko tapahtui talossa, joka oli vilkasliikkeisimm?ll? kadulla, kun kauppapuoti, jossa murha tapahtui, jo oli avattu. Kun min? k:

mme ensimm?iselle asemalle Tomskista it??n, asettui joukko ep?ilytt?v?n n?k?isi? miehi? meid?n kapineiden ymp?rille, joita meid?n nyt t?ytyi siirt?? k?rryilt? k?rryille, kun min? olin my?h?isen vuodenajan vuoksi saanut j?tt?? ajopelini Tomskiin. Er?s

joutui kerran Tomskin l?hell? er??n? y?n? suurelta tielt? viedyksi johonkin syrj?polulle, arvattavasti jotakin viritetty? ansaa kohden, sek? ett? h?n ainoastaan asevoimalla sai ajajan k??ntym??n oikealle tielle. Samoin k?vi my?s er??n suomalaisen, joka viime kes?n? tuli Omskiin. Kun h?n joutui pois suurelta tielt? j

miss??n tekemisiss?, menk?? hakemaan muualta asunto." Nolostuneena tuli minun lukkarini ulos, kun ei ollut odottanut sellaista vastausta, mutta meid?n ven?l?inen kyytimies ei siit? s?ik?htynyt vaan ilmoitti juutalaiselle ett? se oli njemetskij (saksalainen) pastori. Se sai juutalaisen heti muuttamaan mielens?, niin ett? h?n itse tuli juosten ulos kynttil? k?dess? ja toivotti meit? tervetulleiksi. Sitten tuli h?n minun huoneeseni ja kun h?n n?ki minun riisuvan toisen vaatekappaleen toisen per?st?, mainitsi h?n "ette suinkaan mahda paleltua". Koko illan istui h?n sitten ja pakisi siansaksaansa, mutta varsin hyvin tulimme silt? toimeen kesken?mm

uttiakaan oli h?n vaiti koko matkalla, mutta paljo mit? h?n puhui j?i minulta ymm?rt?m?tt?. Kun me matkalla kaupungista kuljimme h?nen m?kkins? ohitse, juoksi h?n sis??n ja toi meille muutamia tuomenmarja-piirakoita. Vaikka kyll? osasin arvostella h?nen yst?vyy

pys?hty? er??seen kyl??n l?mmitt?m??n h?nt? ja itse?mme muutamalla lasilla teet?. Kello oli kaksitoista y?ll? kun saavuimme kyl??n, johon Frantsuzoffin piti meit? vied?. Nyt p??tin min? alkaa k?ytt?? sellaisia hevosia, joita

n kullanhuuhtomoissa, niin ett? min? ainoastaan voin tavata viisi suomalaista ja pari virolaista ja l?

vuotta ilman kirkollista siunausta ja heill? oli jo useita lapsia. Er??n Porvoosta kotoisin olevan ukon tapasin mainitussa kyl?ss?. H?n ei ollut n?hnyt lutee

uunun virkamiehille niiden virkamatkoilla ja sitten ostettuja, joita jokainen voi saada rahalla. Minulla oli tietysti edellist? lajia. Kirjuri, jonka oli toimitettava ett? me saimme hevosia, v?itti ett? me olimme itse tehneet paperimme sek? tahtoi l?hett?? meit? voolostiin. Sellaista matkaa emme katsoneet kovinkaan miellytt?v?ksi, sill? me olimme juuri tulleet saman tien emmek? halunneet tehd? nelj?n penikulman retke? takaisin. Mutta kirjuri yh? kir

i kokoontunut iso joukko, rupesivat meid?n puolellemme ja alkoivat ivata kirjuriaan. Kun raportti oli valmis ja meille tullut l?h

steja" kuin ven?l?isill?. Kun he kuulivat, ettemme me palvele pyh?inkuvia, n?yttiv?t he tyytyv?isilt?. Seuraavalla asemalla t?ytyi meid?n kulkea joen po

takapy?r?t aika kolauksella. Alasp?inh?n menee aina helpommin mutta yl?sp??sy on vaikeampaa. Sit? saimme mekin kokea. Etupy?r?t nousivat onnellisesti j??n p??lle toisella rannalla mutta silloin r

ja paha kyll? tulimme y?n aikaan kulkemaan hyvin n?kemist? ansaitsevan paikan kautta; se oli nim. korkealla vuoristossa oleva j?rvi, josta ?sken mainittu joki saa alkunsa. Koko tie Jenisei-virran alueelle saakka oli yht? vasta- ja my?t?m?ke?. V?list? oli kuljettavana 15-20 virstaa vastam?ke? ja sitten taas alas. Minulle oli t?m? matka hauska, vaikka se kyll? oli jonkun verran rasittavakin. T?ytyi matkustaa milloin reell? milloin k?rryill?. V?list? olivat k?rryt niin pieni? ett? t?ytyi istua jalat riippumassa ulkona k?rryist?. Mutta

i, ymm?rt?? polkevansa maata, jolla ??rett?m?t kansanpaljoudet aikoinaan olivat el?neet. Matkustaa s

uetukiin. Kyl?, joka on laaksossa pienen puron rannalla, on niin piilossa ettei tied?k??n ennenkuin tulee ihan sen p??lle. Se on virstan pituinen ja osittain hy

n ollut ja on suureksi haitaksi ensinmainituille. Sill? virolaiset muodostavat aina suomalaisissa kyliss?

loista asettui t?h?n osaan Minusinskin piiri?. Siperiassa tapahtuu sellaisia kansanvaelluksia, joille muualla vanhassa maailmassa ei ole mit??n vastinetta. Jos joku maankiert?j?

povoskoihin (kuormiin) ja niin l?hdet??n omistamaan tuota luvattua maata. Sellaisia

siell? er??n? iltana", kertoi vanha mies, "olimme tehneet nuotiomme arolle kaupungin l?hell?, tuli ispravnikka ajaen ohitse ja kysyi ket? me olimme ja mihin me aijoimme. Min? vastasin ett? me olimme luteerilaisia Tobolskin kupernista, jotka esivallan kehoituksesta tahdomme perustaa siirtolan t?lle paikkakunnalle ja etsimme itsellemme sopivaa asui

i ainoastaan Suomesta vaan It?merenmaakunnistakin l?hetettyjen pahantekij?in vaikutuksesta, niin vaihtuivat t??ll?kin virrenveisuut kirouksiksi ja huudoiksi. Nyt olivat kaikki Suomesta karkoitettavat Verhne-Suetukiin ja sen vuoksi l?hetettiin sinne pappi ja katekeetta yll?pit?m??n sielu

dun suomalaisten keskuudessa on kolme kertaa suurempi kuin Verhne-Suetukissa. Tila Verhne-Suetukissa on melkoista parempi kuin Omskin seudun siirtokunnissa. Papin viistoistavuotinen toiminta t?ll? paikalla, joka kuitenkaan ei ole ollut kiitollista ty?alaa, ei ole silt? ollut hedelm?t?nt?. Varsinkin on nykyinen katekeetta sie

een omat huoneet, hevoset, lehm?t ja muut tarpeet. Tottunut ty?ntekij? kultakaivoksissa voi ansaita suotuisissa oloissa aina 300 ruplaa vuodessa. Ennen oli voitu ansaita paljo enemm?n, mutta ajat ovat tulleet huonommiksi kullanhuuhtomoissakin. Mutta niin n?yttiin uskovan Verhne-Suetukissa ja niin olen kuullut muiltakin tahoilta

inskista siirtolaan, ja h?nen luonaan pit?? Haapoja asuntoa. Palatessani Verhne-Suetukista pys?hdyin Sutkin luona h?nen hartaasta pyynn?st??n pari tuntia. H?nell? oli kaksi suutaria luonansa ty?ss? ja h?n nauttii suurta luottamusta paikkakunnalla rehellisen? ja hyv?n? suutarin

i tuosta Matista ainakaan viel? ole miest? tullut ja tuskin tuleekaan". H?nen puheidensa mukaan oli Haapoja koettanut taivuttaa h?nt? alkamaan yksiss? neuvoin harjoittaa

viisi kertaa pyysi minua hyvin katsomaan eteeni matkalla. "Miss?

tta oli k?rsinyt siet?m?t?nt? koti-ik?v??. Kerrottiin minulle muun muassa er??n henkil?n kohtalosta, josta lapsena olin kuullut usein mainittavan. T?m? henkil? oli Karl Granrot eli Pirilo Kalle, tunnettu kahdeksan heng

loin toivon min? voivani matkustaa h?yrylaivalla Krasnojarskista Minusinskiin sek? saavani n?hd? miten Jenisei on raivannut itselleen tien pilvenkorkuisien vuorien l?pi. On parina kes?

ntyi takaisin kyl??n toimiakseen hiljaisuudessa vaatimattomassa sijassaan. Mainittava on ett? Verhne-Suetukin koulu on ainoa maapallolla, jossa lukutunnit alkavat kello nelj? ta

li 100 virstan matka sulaa. Reke? kiskotettiin toisin vuoroin hiekkaa p

ja kun matkarahoja nyt ruvetaan antamaan tarpeen mukaan, niin tulee

ksi ainoastaan siin? tapauksessa, ett? min? asettuisin heid?n kyl??ns? asumaan ja pit?isin hartaushetki? pari kertaa viikossa. T?m? ei voinut tapahtua, vaikka min? kyll? ymm?rsin, ett? el?m? voi parantua vaan Jumalan sanan saarnan kaut