neen Kes?k

vskin voolostissa Taran piiri?. Tehty?ni kaikki mit? olin voinut saadakseni virkamatkoja varten m??r?ttyj? varoja, niin en voinut muuta kuin k?rsiv?llisesti odottaa parempia aikoja, vaikka s

ikasta jokea tulee tie noin. 400 virstan pituiseksi. T?h?n v?liin, jonka me my?t?virtaan kulimme niin lyhyess? ajassa, kului paluumatkalla kokonaista nelj? vuorokautta. T?ss? on kuitenkin huomattava ett? laivalla oli proomu hinattavana. Irtishin joki on aina mahtava, mutta suurenmo

auhallinen koti. Sellaisia paksuja honkahirsi? kuin sielt? tuodaan en ole koskaan n?hnyt. Kun olimme tulleet Taraan ja saaneet asunnon er??n siivon pikkuporvarin luona, otin ensi ty?kseni kuulustella oliko ket??n suomalaisia tullut meit? vastaanottamaan, mutta niit? ei kuulunut eik? n?kynyt. Luultiin ett? oli mahdotonta p??st? Bugeneen ja ett? syy suomalaisten poisj??miseen oli juuri t?st? seikasta etsitt?v?. Mutta koettaa t?ytyy, ajattelin, ja menin siis paikkak

inulle kirjoituksen, jossa h?n k?ski alaisiaan toimittamaan minulle hevosia sek? t

evoset, vaikka kehoitettiin meit? ettemme l?htisi y?n selk??n. "Te j??tte varmaan kiinni suohon", arveli itsep?inen is?nt?mme, jonka oli l?hdett?v? matkaan hevosineen. Saimme nyt vaihtaa tarantassin tavallisiin kovoihin ty?k?rryihin, ottaa kolme hevosta kahden sijasta ja sittenkuin kaikki oli j?rjestyksess?, l?ksimme matkaan. Ensiksi laskettiin hyv

en? niin odottamattomasta vieraiden tulosta. Sittenkuin kotitekoista olutta, jonka vertaista ei saa Suomessa, oli tuotu virkistykseksi, tahdottiin laittaa samovaari kuntoon, jonka me kuitenkin kielsimme, sill? p?iv?n vaivojen j?lkeen tarvitsimme parhaiten lepoa. Aamulla, niin pian kuin olimme nousseet yl?s, kestitettiin meit? taas kaikellaisilla herkullisilla leivoksilla, joita em?nt? aamupuhteen aikana oli alustanut vieraitaan varten. Y?sijastamme ja ravinnosta ei otettu mit??n maksua. Sill? t??ll? metsiss? viihtyy ja el?? vieraanvaraisuus aivan hyvin viel? t?n?p?iv?n?. Esimerkkin? t?st? ven?l?isten talonpoikien vieraanvaraisuudesta Taran seudulla tahdon mainita ett? kun palausmatkallani kulin torin poikki Tavassa, tuli er?s ven?l?inen talonpoika, tervehti hyvin yst?v?llisesti minua, sanoi olevansa hyv? yst?v? jonkun suomalaisen kanssa, selitti miss? asui ja pyysi minua olemaan niin hyv? ja tulemaan vieraaksi h?nen luokseen, kun vastedes kuljen ohitse. Kun ta

tied? sent??n kulkeneeni nopeammin kuin nyt. Tiet olivat tasaisia ja maa hiukan yl?v?mp??. Meill? oli vaa

ssa hevoset toisinaan vajosivat niin syv??n ett? muta nousi niiden sel?n yli. Jos n?m? suot olisivat pohjattomia tai sellaisia kuin Suomessa, niin ol

iel? saapunut. Kun me tulimme postikello luokissa, niin luultiin ett? se oli zasedateli eli nimismies, jota odotettiin kyl??n samaan aikaan. Kaukaa

itt?in ihanan n?k?iset, ollen ylt? p??lt? ravassa ja mudassa, pyysin min? heit? j?tt?m??n meid?t hetkeksi siistim??n itse?mme. Sen tehty? p??siv?t he taas sis??n. N?m? mets?n siivot lapset tervehtiv?t meit? vuorote

olleet tienneet meid?n tulostamme, sill? siin? tapauksessa olisivat he

ni Siperiassa, niin en voi muuta. Usein kuvitellaan l?hetettyj? murhanhaluisiksi rohkeiksi miehiksi, joilla kuitenkin voi olla joku m??r? kuntoa j?lell?. Jos ne olisivatkin ainoastaan murhasta ja taposta karkotettuja, niin voisi sellainen ajatus olla oikea, mutta kun ne, kuten tunnettu, melkein kaikki ovat elinkautiseen vankeuteen tuomittuja vanhoja varkaita ja maankulkijoita, on asia aivan toinen. Ne ovat useinkin hyvin pelkureita, eritt?in liehakkaita, kateita ja luottamattomia siihen m??r??n asti, ett? toveri voi salaa

emmaksi, en tied?. Mutta varma on, ettei suomalainen seurakunta semmoisenaan kuin se nyt on, omalla voimallaan voi auttaa itse??n yl?s. Sit? t?ytyy auttaa ja asettaa paremmille jaloille toisten. Ehk? voi se puoli menn? omin avuin, varsinkin jos lakattaisiin karkoittamasta vanhoja rosvoja ja maankulkijoita. Kaikki sivistyneet ihmiset Siperiassa, jotka tuntevat, kuinka suomalaisia vankia suuressa m??r?ss? on vuosittain tullut l?nsi-Siperiaan sek? ett? ne ovat niin j?tetyt ilman mit??n hengellist? hoitoa, paheksuvat ja moittivat t?t? menetystapaa kevytmielisen? ja v??r?n? ja muuksi ei sit? voikaan katsoa. Voi sanoa ettei ole Suomen velvollisuus en?? huolehtia niist? henkil?ist?, jotka ovat ik??nkuin leikatut sen valtioruumi

keus on jo siin? ett? suomalaiset asuvat hajallaan niin kaukana toisistaan olevilla paikkakunnilla. Yksi asia ainakin on selv? ja se on ett? tarvittaisiin pari

heid?n valituksensa ei ole ulottunut kenenk??n korviin, joka olisi voinut auttaa heit?. Ett? heill? on harrastusta johonkin korkeampaan ja jalompaan kuin vaan siihen, mik? kuuluu ruumiin yll?pit?miseen, todistaa se, ett? he ovat rakentaneet itsellens? rukoushuoneen, ostaneet itsellens? pienen kirkonkellon sek? itse palkkaavat lukkaria, joka kykyns? mukaan

pikoulua lasten kanssa siell?, oli koko opetus vaan siin?, ett? min? opetin heit? tavaamaan ja hiukkasen lukemaan sis?lt?. Lapset olivat kyll? ahkeroita ja jos olisin jatkanut heid?n kanssaan muutam

elj?tt? p?iv??, sain min? pit?? p?iv?-jumalanpalvelukset molempina n?in? p?ivin?. Sit? paitsi kokoonnuimme joka ilta rukoushuoneesen p?iv?n ty?n

ess??n, vaan muutamat my?s lankesivat kasvoilleen laattialle. T?m? tapa tuntuu hyvin loukkaavalta, varsinkin sille, joka on tot

iden kohtelijaisuus meit? kohtaan meni melkein liian kauvas. Sill? niin pian kuin tieto meid?n tulostamme oli saapunut toisiin kyliin, kat

a. Heill? on kullakin 30-40 hevosta sek? suuret, hyvinrakennetut kartanot. Melkein koko ajan mit? me siirtolassa olimme, olivat he meid?n seurassamme. Kirkonis?

? Bugeneen, sek? sinne otetut talollisiksi. Kuinka pian kunnollinen karko

n, alkoi h?n heti ty?h?n p?iv?palkkalaisena, sill? v?lin kaataen hirsi? omia huoneita varten itselleen. Kun h?n jonkun aikaa oli oleskellut siell? ja ihmiset alkoivat huomata h?nen kelpo mieheksi, tuli h?nest? v?vy siihen taloon, jossa h?n oli asuntonsa ottanut. Parin vuoden p??st? oli h?nell? oma talo ja nyt on h?nell? viisi hevosta, kymmenkunta lehm?? sek? kaikki mit? h?n maanviljelykseens? tarvitsee. Olimme kutsutut teet? juomaan h?nen luokseen, kun olimme matkalla toisissa kyliss

t sanomattoman kehnoja. T?ytyi taas kahlauttaa parin virstan pituisia soita. Hein?nkasvu oli t??ll? eritt?in runsas ja kun n?ki lehmien k?yv?n laitumella niityil

ta tai punaista savea. Valkoisen saven sanottiin olevan hyvin v?kev?? ja pelloksi kelpaavaa. Bugenen seudulla kasvaa lehmuksia, lehtikuusia ynn? muita puulajia runsaasti. Lehmuksen niinest? tehd??n lujia k?ysi?. Hyv? hevosrotu sek? suuria lehmi?, jotka lyps?v?t aina kolme à nelj? kannua kerralla, on v?est?ll? Taran seudulla. Onneksi suomalaiselle siirtolalle on ollut se, ettei yht??n lehmi? t??

ttaisiin mielell??n vas

ta suvaitsevaisuutta ett? he sallivat minun pit?? luteerilaisen jumalanpalveluksen ja ehtoollisen ven?l?isess? kirkossa siell?. Vankien joukossa tapasin siell? er??n Kauhavalaisen, joka oli karannut aina Saha

?ki ensimm?ist? kertaa, pelk??m?tt? ett? min? ilmoittaisin h?nen nimens? tai niin toisin. Muun muassa kertoi h?n pari vuotta sitten istuneensa yhden talven samassa vankilassa kuin "Napolan ukko", joka siis viel? n?ytt?? olevan elossa. Haapoja istui viime talven Ishimin vankilas

akaan. "Sill?", oli h?n sanonut, "kyll? oli minussa rohkeutta ja miehuut

kes?. Kev?tkes?st? satoi pitemm?n aikaa joka y? ja p?iv?t olivat poutaisia ja l?mp