ne-S

noin 4,000 virstaa. Verhne-Suetukin siirtolan asemasta ja synnyst? puhumme hiukkasen, vaikka sit? asiaa on k?sitelty joksikin osaksi j?lemp?n? seuraavassa matkakertomuksessa. Kuten l?nsi-Siperiankin ensimm?iset luteerilaiset kristityt olivat ruotsalaisia ja suomalaisia sotavankia Pultavasta, jotka j?rjestyiv?t kirkko-yhdyskunnaksi Tobolskissa, niin muodostivat se

siirrettiin vuosittain suurempi tai pienempi m??r? murhamiehi? kaukaiseen it??n. Niiden tie kulki Moskovan, Perman, Jekaterinenburgin ja Tjum

in Omskissa, polttimoihin Taran luona, kullanhuuhtomoihin Altailla tai my?s aina Nertshinskiin Baikalin takaisessa alueessa. Vaellus m??r?ttyyn paikkaan voi kest?? viel? yhden vuoden lis?ksi. Kun he tulivat m??r?paikkaansa, tapahtui luultavasti useimmiten, etteiv?t he koskaan en?? tulleet luteerilaista pappia tavanneeksi. Tosin tekiv?t sek? Tobolskin

olemaan niukalta ja sinne rupesi vuosittain tulvaamaan eri kansakuntiin kuuluvia karkoitettuja, niin noudatti moni perhe kehoitusta. Kun Irkutskin divisioonansaarnaaja pastori Butzke k?vi Minusinskin piiriss? vuonna 1851, l?ysi h?n t??ll? 116 luteerilaista vapaaehtoisia siirtolaisia, mutta viel? ei ollut mitattu maa-aluetta, joka v. 1845 annetun keisarillisen k?skyn mukaan oli heille luovutettava. Kaikki kirjoitukset, jotka t?st? asiasta olivat l?hetetyt kameraalilaitokselle Krasnojarskiin, olivat j?tetyt vastaamatta. Paikalliset viranomaiset olivat ensin osoittaneet saapuneille hedelm?tt?m?n aron Jenisein varrella asuinpaikaksi, mutta luteerilaiset eiv?t olleet tyytyneet t?h?n vaan hyv?ll? aistilla valinneet itselleen hedelm?llisen seudun Sujetukin ja Kebeshin

elee. Kukkulain v?lill? suikertelee kirkasvetisi? jokia. Nisua, arbuuseja, melooneja ja tupakkaa viljell??n; my?skin harjoitetaan mehil?istenhoitoa. Se on maa, "jossa maito ja hunaja vuotaa", voisi sanoa. Etel?ss? muodostavat Sajanin vuoret kuten sinisen pilvisein?n

tynyt kyl??n niin lukuisasti, ett? heid?n lukunsa 1890 nousi 364:??n. Kyl?n koko v?est? oli silloin 921. Kouluik?isten lasten luku virolaisista vanhemmista nousi 131:een, kun suomalaisten vanhempain lasten luku oli vaan 104. T?ll? on syyns? siin? seikassa, ett? virolaisia tulee taval

ja siirtolaisten sielunhoidon, kes?ll? 1863. Viimeksi mainittuna vuonna oli nimitt?in keisarillinen asetus ilmesty

ainoastaan Verhne-Suetukin suomalaisia vaan my?s ?skenmainituissa kyliss? asuvia virolaisia ja l?ttil?isi?. Sit? paitsi oli h?nen vuosittain teht?v? matka niihin p

ssa eli sen l?heist?ll? ja joka sielt? vuosittain k?visi Verhne-Suetukissa. Pastori Roschierin aikana eli noin 1875 paloi vahinkovalkealla kirkko ja pastorin asunto, jotka olivat rakennetut Apukassan varoilla. Sittemmin rakennettiin uudestaan valtionvaroilla koulutalo, johon tuli koulusali ja asunto katekeetalle. Katekee

ki? syksyll? 1888. Se oli silloin

uhtomojen tarpeeksi. Hyv?n? tulol?hteen? on my?skin rahdinveto mainittuihin kullanhuuhtomoihin. Niinp? kertoi er?s talonpoika suomalaisessa kyl?ss? ansainneensa 200 ruplaa yhdess? talvessa sella

seuraavastakin. Er?s postimestari Minusinskissa kertoi luulleensa kun tuli paikkakunnalle, ett? matka Sajanin vuorille voi olla korkeintaan 7-10 virstaa. T?ss? luulossa ehdotti h?n muutamille tuttavilleen ett? tekisiv?t k?velymatkan vuorille. "Kyll?", vastasivat n?m? ja silloin l?hdettiin. Kun menn??n Minusinskista Verhne-Suetukia eli Sajanin vuoristoa koh

ovan hirmuvaltiaan, juoppouden, orjuudessa. T?m? pahe, joka on juuri moniin muihin paheihin ja rikoksiin, pit?? meid?n maanmiehemme vankinaan niin, ett? siirtokunta ei ole voinut kukoistaa niin kuin voisi luulla ja toivoa. Suomen asema on sellainen, ettei sill? voi olla siirtomaita siin? ymm?rteess