Kuusi vuotta Siperiassa

a Om

?vin t??ll? ministeri-valtiosihteerin puheilla, joka yst?v?llisesti ja kohtelijaasti otti minut vastaan. H?n l?hetti tiedon sis?asiain ministerille ett? min? olin matkalla Omskiin. H?n tarjoutui viel? tuttavainsa kautta hankkimaan minulle yksityisen suosituskirjeen Omskin kenraalikuvern??rille. Sit? paitsi n?ki h. ylh. sen vaivan ett? itse k?vi Pietarin kenraalikonsistoriossa, josta h?n hankki minul

punut sinne kaikkiin virastoihin ja sik?l?inen kenraalikuvern??ri Kolpakoffsk

oli kyll? niukalta. Tie Pietarin ja Moskovan v?lill? on jotenkin yksitoikkoista, mutta on siin? sent??n vaihteluakin. Tuuheita lehtimets?-ryhmi? ja niiden mehukas vihanta v?ikkyy l?helt? ja kaukaa. Paikoittain on n?k?ala niin laaja, ett? n?kee useampia kirkonkyli? yht? kauvan. Ven?l?iset rautatiet ovat tasaisia ja niill? matkustaa koko mukavasti. Ateria-asemilla tarjotaan hyvin laitettua ruokaa kohtu hinnasta. Kaikki on s

? oli tavallinen hinta huoneista, joihin matkalla poikkesimme. T?ss? on lis?tt?v? ett? matkustajan pit?? itse kustantaa itselleen s?nkyvaatteet. Meid?n t?ytyi viipy? hetken Moskovassa, sill? minun oli k?yt?v? kenraalisuperintendent

en palatessaan Siperiasta". H?n arveli ett? olisi ollut parempi jos suomalaisen pastorin asentopaikka olisi tullut muualle kuin Omskiin, jossa jo on yksi luteerilainen pappi. Min? sanoin ett? Omsk oli valittu asentopaikaksi sen vuoksi ett? useimmat suomalai

me. H?n pyysi hyv?ntahtoisesti minua viel? p?iv?lliselle seuraavana p?iv?n?, josta minun kumminkin piti kielt?yty? hankkeissa olevan matkan t?hden. Me katselimme Moskovassa sit? kaunista kirkkoa, jota kutsutaan "Vapahtajan kirkoksi". Se on aivan uusi ja j?tt?? kauneudessa j?lkeens? kaiken mit?

irkkolaulu, joka ylimalkaankin on vaikuttavaa kreikkalaisessa kirkossa, oli eritt?in kaunista muutamissa Mosko

ki, kun korkealta paikalta silm?ilee sen satoja kir

Nizhnij-Novgorodiin kulkee viljeltyjen vainioiden ja suurien kyl?in l?pi. Rakennukset n?iss? ovat kurjia ja usein olkikatolla varustettuja. Jokaisen ven?l?isen kyl?n l?pi kulkee raitti, jonka molemmille puolille asuinhuoneet ovat rakennetut, p??ty kadulle p?in. Siperiassa olen min? n?hn

ek? naiset ett? miehet. Sek? t??ll? ett? my?s matkustaessa Volgalla ja Kamalla voi v?list? n?hd? 5 à 6 maankirkkoa samalla kertaa. N?m? n?ytt?v?t

Asujanten kunniaksi mainittakoon ett? sangen harvoin n?ki p?ihtyneen. Kun sattui olemaan eritt?in kova kuumuus meid?n oleskellessamme Nizhnij-Novgorodissa, emme me paljo voineet liikkua ulkona muina aikoina kuin varhain aamulla. L?mp?mittari osoitti p?iv?ll? 55 astetta C. ja y?ll? 33°. Voi avonaisten ovien kautta n?hd? makasiineihin ja katsella heid?n varastojaan. Yksi oli t?ynn? k?ysikimppujn lattiasta kattoon, toinen niinimattoja, kolmas teepakkoja j

satoja jalkoja korkeammalla kuin t?m? ja n?ytt?? oikein siev?lt?. Si

ivassa ja joimme teet? yl?kannella, tuli kapteeni tuoden purkin hilloa ja pyyt?en meit? k?ytt?m??n sit? hyv?ksemme. Ven?j?ll? on tavallista ett? nautitaan marjahilloa teen kanssa. Teet? k?ytet??n kaikkialla t??ll? ja teekeitti?t?, samovaaria, ei puutu yhdest?k??n m?kist?. Kahdesti p?iv?ss?, aamiaiseksi ja illalliseksi, sek? usein p?iv?lliseksikin, pannaan teekeitti??n valkea. Keittotaidossa ei ole tultu kauvas t?ss? maassa rahvaan kesken. Se sy? enimm?kseen leip?? ja suolaa sek? juo teet? lis?ks

matkustajat osoittivat meille, tulisi tuskin, pelk?

a l?hti liikkeelle, paljastivat kaikki p??ns? ja supattivat hiljaisen rukouksen. Niin tekiv?t ne my?s, kun me onnellisesti saavuimme Permiin, jonka j?lkeen kapteeni, per?mies ja ruorimi

unulla kanuuna- ja luotitehdas. Juna l?hti k:lo 1/2 9 j.p.p. Permist? ja k:lo 1 y?ll? saavuttiin Ural-vuorten rajalle. Tuskin kuitenkaan huomasi olevansa vuoriseudussa. Toinen yl?n

l?ni olisin sinne pys?htynyt p?iv?ksi, kun minulla oli syyt? olettaa ett? luteerilaisia oli paikkakunnalla, mutta t?m? ei voinut erityisist? syist? tapahtua. Asemalla s?imme p?iv?llist? ja kaksi nuorta miest? matkatovereistamme, jotka olivat seuranneet meit? aina Nizhnij-Novgorodista, tarjosi meille viini? virkistykseksi. Me emme tulleet oikein selville mit? v?ke? nuo meid?n matkatoverimme olivat. Minun kysymyksiini antoi toinen, insin??ri, kiertelevi? vastauksia. Kysymykseen "miss? asutte?" vastasi h?n: "toisella jalalla Euro

ken k?yt?vi? pitkin tarjottiin meille teet? ja muita virvoitusjuomia ja viimein hieno illallinen. Is?nt?mme nautti perinpohjaisesti ja tahtoi vaatia vieraitansakin tekem??n samoin. Vaikeata olisi meille ollut siit? selvit?, jollei er?s toinen nuori mies olisi osoittanut meille keinoa: "kaatakaa maahan", kuiskasi h?n, ja niin teimmekin. My?hemp??n y?ll? rupesi satamaan ja is?nt?mme tahtoi ett? me j?isimme linnaan, mutta m

lle. H?n vei meid?t er??sen kauppakojuun, jossa oli kaikenlaisia valutavaroita Uraalin vuorista sek? osti meille muistia s

issa sek? sohvaa, jolla Katariina II oli istunut. Suuren osan salin seini? t?yttiv?t komeaunivormuiset muotokuvat, joista yhden sanottiin esitt?v?n suvun kantais??. Meid?n oppaamme oli, kuten sitten saimme

, jonka kanssa me katselimme linnaa, oli hieno herrasmies. H?n oli viel? tieteellisess? tarkoituksessa kerran k?ynyt Suomessakin er??n ruotsalaisen tiedemiehen seurassa. H?nen nimens?, ruhtinaallinen nimi, on hyvin tunnettu Ven?j?ll? ja mainittu my?skin Suomen lehdiss?. Saatuamme kunnian pit?? matkatoveriamme yhden illan luonamm

mattomassa ja hyv?ss? kunnossa Omskiin kohta viikkoa j?lkeen kuin me olimme sinne saapuneet. T?m? mainittakoon sanotun yhti?n ylistykseksi, se kun ennen muita on tunnettu s?

pitk?n poudan j?lkeen nousee hienoa vastenmielist? p?ly? tielt? kun ajaa. Joutuu ihan kuin tomupilven sis??n ja on sitten sen n?k?inen kuin riihest? tulisi. Voi muuten ajaa mihin tahtoo monin paikoin, sill? aro on sile?t? kuin p?yt?. Usein tapahtuu ett? joutuu puolen virstan p??h?n varsinaiselta tielt?, etenkin sadeaikana. Tavallisinta ajopeli?, mit? k?ytet??n matkoilla Siperiassa, kutsutaan tarantassiksi. Kun n?m? ajopelit ehk? ovat lukijalle tuntemattomia, kerron niist? tarkemmin. Etu- ja takapy?r?t ovat yhdistetyt nelj?ll? tai kuudella, 10 à 12 jalan pituisella hoikalla leip?vartaan tapaisella puutangolla. T?ll? aluksella lep?? sitten vaununkori, joka on rautainen; siin?

penikulmia kuin lehtokujaa my?ten. Liikenne on mahdottoman suuri t?ll? tiell?. En luule liioittelevani kun sanon ett? me kohtasimme noin viisituhatta kuormaa Jekaterinenburgin ja Tjumenin v?lill?. T?st? p??tt?en pit?isi rautatien, joka pian avataan n?iden kaupunkien v?lille, tuleman kannattamaan. Kun paljon tavaroita kuljetetaan Siperiasta Europaan, luulisi ett? raut

n kultasep?n, joka oli t??ll? tehnyt ty?t? 22 vuotta. T?m?n kautta sain tietoa muutamista toisista maanmiehist?. Kutsuttuani ne asuntooni, kirjoitin muistoon heid?n nimens? ja pidin raamatunselityksen heille. Pesonen, se oli kultasep?n nimi, ei ollut kuullut Jumalan sanaa saarnattavan eik? selitett?v?n ?idinkielell??n sitten vuoden 1859. Iloansa ja kiitollisuuttansa m

et saapuneet, mutta pyysi minun kumminkin k?ym??n kruununkyyti-vankilassa katsomassa. Kun min? osoitin h?nelle asetuksen siit?, ett? suomalaiset ovat koottavat muutamiin, heit? varten m??r?ttyihin paikkoihin, niin sanoi h?n ettei ole saan

en ollut hidas ottamaan vastaan kutsua. Rouva oli miellytt?v? nainen ja n?ytti helliv?n uskolaisiaan. H?nelle lausuin min? kuinka vaikeata oli toimittaa luteerilaisille mit??n s??nn?llist? sielunhoitoa, kun ne oliv

ym??n korkeampaan virkaan Omskissa. Sill? ei tied? kuinka uusi tulee noudattamaan tuota asetusta. Kuitenkin lupasi nykyinen p??llikk? osoittaa asetusta j?lkel?iselleen. Asetusta oli minulla mukana kaksi ven?l?ist? kappaletta ja j?tin toisen t?h?n konttoriin. Tjumen on hyvin renttumainen kaupunki. Er??ss? tappelussa t?ytyi meid?n sattumalta vasten tahtoamme olla l?sn?. Ajoimme issikalla ja kun t?m? er??ss? kadunkulmassa n?ki niin hauskan asian kuin tappelun, pys?htyi h?n heti ja n?ytti h?nell? olevan hyv? halu sekaantua mellakkaan. Mutta kun h?n nyt kumminkaan ei ollut siihen tilaisuudessa, niin huusi h?n kuitenkin toiselle puolelle: "ly?k??, lujasti!" Omituiselta n?ytti tappelu. Osanottajia oli? 7 à 8 miest?. He asettuivat ensin piiriin ja sitten hy?kk?siv?t he toistensa kimppuun ly?den ja hosuen. Sitten hajosivat he taas tullen entiseen asentoonsa piiriin j

rylaivamatka n?iden seutujen kautta oli jotenkin yksitoikkoista. Ei voinut n?hd? muuta kuin joen ja sen jyrk?t rannat. Mit? rannan takana oli, sit? ei tiennyt. Er?s laivalla olevista matkustajista, ylimekaaniko lenn?tinlaitoksessa Scharon, seurasi meit? aina Omskiin saakka. T?m?n kanssa juttelin min? p?iv?t p??st??n. H?n tunsi tarkoin olot Siperiassa, sill? h?n oli ollut t??ll? k