avallisissa oloissa hiljainen ja hillitty ??ni oli ny
?rjesti opettaja pojat salissa kunniatervehdykse
v? s?, t?nn
ttohon ny
istus, siin?
kaus poh
it? oli 5. Kukoistavilla kasvoilla pakkasen purema helakkuus punersi raikkaana kuin kev?inen aamu. Poikain ??n
u ja
emme Suomea
oiveitak
n? liittoho
hukoon ko
enori sai maalarin huomion vihdoin kokonaan kiintym??n aivan kuin h?n olisi muistellut jotain h?m?r?? tahi kuunnellut jotain hyvin kaukaista. Silm? tuijotti Kustaan silmiin. Piipunperien kaivu j?i puolitieh
n Liisa. Tytt?jen t?it? pojat kilvan levittelev?t ja kehuvat. Tyt?t taas maksavat tutkimalla ja kehumalla poikain t?it?. Rupatus k?y vilkkaana porinana. Mutta kun asi
se huomaamattaan, Sohvin mukana. Tyt?n valtaava, keltaisenruskea tukka roikkui kahtena palmikkona pitkin selk?
lun alaisena. H?nen kasvonsa joutuivat k??nty
i yli lattian. Kas, miten h?nen pieksujalkansa nousee kuin pontimen ty?nt?m?n?! Tytt?
t?? maalari saada
? kysyy pari, k
imme laulaa siihen aikaan ja jonka laulamisesta meit? kerr
istelevan muistiaan. Parvi
kaa nyt
ja Hildan laulu ..
istelevat jotkut. Mutta
k?ynyt puhe
se vallesmanni kehtas meit? sakottaa siit?, kun k
alari mui
in. Siin? oli,
i sek?
morsia
ina k
kkaud
t, muis
ista
ja ruostunutta s?velt?. Nuoret ymp?ri
ri ja
vaan my?
oli Hi
astansa
sen ri
ussansa
liin h
kaunii
i rakk
iku Mikkeli-y?n laulusta 40 vuotta sitten. Kuuli aivan hyvin, e
i Kaliforniaan eik? t
k?yh?. Ja se Hilda
??lt? P
taht
alifo
na l?h
i minut
d?t er
en mie
lpa ar
??. Maalari ra
akotettiin? ky
kka t?m?kin oli painettu viisu, istuin min?kin siit? nelj? vuorokautta vesikopiss'. Ja meit? oli 9 n?it? Jokirannan poikia. Eik? me sill? kertaa
aitte huu
o n
*
ssa. Siell? oli ollut hauskaa. Illan mittaan oli mielialassa tuntunut niin omituinen nousuliike.
s? Muutamia kuukausia takaperin tuossa samassa salissa oli aiva
ieless?: oliko h?n siihen vaikuttanut? Mutta ei vastannut siihen ehdottoman my?nt?v?st
?n? Olisiko siin? ehk? se vanha jokirantalai
viel? nukkuisivat kuin viime vuonnakin. Niille maille tultua t?ytt?? syd?men kuohahtava ilo. Tukev
a ja murisee itsekseen. Nuori opettaja ei ole kuulevi
t?? t
korjausta varten. H?n siirt?? ne konemaisesti
n, sis??np?in k??ntynyt hymy huulten ymp?rill?. Silm?t tirkist?v?t, aivan k
o ja edelleen sis??np
jupisee, ja suu men
an ravistellen, aivan kuin vapautuakseen mielentilastaan, juo h?n lasilli