eeks veti suun; ja keikahti ja
a la
puuttoon heid?n heimonsa. Mutta noissa riidoissakin ilmeni toki jonkunlaista ritarillisuuden ja kohteliaisuuden henke?, joka lievensi tylyytt?, niin ett? he harjoittaessaan kostoakin, ainoaa oikeuskeinoansa, noudattivat jossakin m??rin armahtavaisuuden ja jalouden s??nt?j?. Viel? syvemm?n k?sityksen ihmisen velvollisuuksista toisia kohtaan oli Durward saanut tuolta kunnianarvoisalta, vanhalta munkilta, jonka opetuksia h?n kenties
n mielikuvitus oli t?ytt?nyt nuo hajanaiset tiedot ominp?in ja luonut h?nen onnensuosimasta, uskaliaasta enostaan, jonka tekoja eiv?t kertojat suinkaan olleet halventaneet, tuommoisen menestrelien laulaman sankarin ja retkeilij?ritarin, joka miekkansa ja peitsens? avulla anasti kruunuja ja kuninkaantytt?ri? omaksensa. Nyt ei h?n voinut olla asettamatta sukulaistaan paljoa alemmaksi ritarillisuuden arvoasteikossa. Mutta syv? kunnioitus vanhempia ja heid?n omaisiaan kohtaan h?ik?i
T?h?n on viel? lis?tt?v?, ett? h?nen velvollisuuksiensa ja huvitustensa ahdas piiri oli my?s v?hitellen sulkenut h?nen ajatuksensa, toivonsa sek? mielitekonsa yh? ahtaammalle, ja melkein sammuttanut sen hurjasti lekkuvan kunnianhimon ja maineenhalun, jotka h?ness? nuorukaisena muinoin paloivat. Le Balafré oli, sanalla sanoen, ankara soturi, vaivoissa kest?v?, mutta itsek?s ja ahdasmielinen; h?n oli toimelias ja rohkea virkavelvollisuutensa t?ytt?misess?, mutta ajatteli tuskin mit??n muuta mik? ulottui sen rajojen ulkopuolelle, paitsi ett? h?n arvelematta harjoitti ulkonaisia jumalanpalvelusmenoja ja aika ajoin kevensi mielt??n m?ss??m?ll? veli Bonifaciuksen, viinaveikkonsa ja rippi-is?ns? s
i ollut rahan tarpeessa, ei ollut tullut ajatelleeksikaan, ett? h?nen sisarenpoikansa saattaisi olla pulassa; muuten h?n, joka piti l?heist? sukulaistaan ik??nkuin oman itsens? osana, olisi huolehtinut el?v?st? sisarenpojastansa yht? hell?sti kuin h?n koetti pit?? murhetta sisar- ja lanko-vainajistansa. Mutta olipa syy mik? hyv?ns?, enon huolimattomuus koski sangen kovasti nuoren Durward'in syd?meen, ja Qventin olisi hyvinkin suonut p??sseens? Burgund'in herttuan palvelukseen, ennenkuin h?n joutui riitaan h?nen mets?nvartijansa ka
s, niin Durward ajatteli itsekseen, oli yrme? ja j?r?m?inen n??lt??n, katkera ja pilkallinen puheiltansa, mutta jalomielinen ja antelias teoissansa, ja semmoinen vieras oli yht? hyv? kuin kylm?kiskoinen sukulainen. ?Mitenk? meid?n vanha skotlantilainen sananpartemme sanookaan? - Parempi suopea vieras kuin vieras sukulainen. - Min? l?hden sit? miest? tervehtim??n, e
aista sellaista, mist? omistajalla ei ole aavistustakaan tai mit? h?n ei mielell??n tahdo my?nt?? todeksi, ett? kenties tornis
rs'in kaupungin porvareita; heilt? h?n, nostaen lakkiaan sill? kunnioituksella, jota nuorempi
ikaseni?? kysyi toin
aan, joka on istuttanut kaikki silkki?
? seisova porvari, ?oletpa kovin a
l? tylymm?ll? ??nell?. ?Tours'in kaupungin pormestari ei ole tottunut siihe
a, ettei h?nen mieleens? edes juolahtanut itse pikastua heid?n vastauksensa tylyydest?. H?n j?i vain seisomaan, ?llistellen heid?n j?lkeens?, kun he jatkoivat tiet??n kii
etaria? ja viel? puolta tusinaa muita mestari Pietareita lis?ksi. Kun ei yksik??n n?ist? ollut senn?k?inen, mimmoiseksi nuorukainen kuvasi tiedusteltavansa, niin talonpojat haukkuivat h?nt?,
errottavan, ett? er?s tuommoinen maksoi yhden liard'in (pienen rahan) saadakseen sy?d? vatsansa t?ydelt? viiniryp?leit? er??n k?yh?n miehen viinitarhasta; mutta s?ip?s se, kun s?ikin, koko kuormallisen eik? hellitt?nyt edes nappia takistansa. - Antakaamme t?m?n siis rauhassa menn? ohitse ja kulkea tiet?ns?, niink
h?n oli edemm?ksi kulkenut; he huusivat haukkumasanoja sek? kirouksia h?nen j?lkeens?, ja lopulta paransivat niiden vaikutusta kivituiskulla, joka ei kuitenkaan n?in kaukaa voinut tehd? suurtakaan vahinkoa heid?n vihansa esineelle. Qventin puolestaan, jatkaessaan
amatta, katsellen yl?sp?in, n?ht?v?sti ?llistellen jotakin, mik? oli l?himm?n puun oksilla. Nuorukaisen mietiskely on harvoin niin syv?, ettei pieninkin uteliaisuuden puuska sit? saisi h?irityksi yht? helposti kuin k?dest? kimmonnut keve? kivi rikkoo tyynen lammikon kirkkaan pinna
inen, jonka k?si aina oli yht? kerke? auttamaan h?d?ss? olevaa
vaa (Ranskan vaakunamerkki). Mutta nuori Durward, joka ei tuntenut t?m?n merkin merkityst? tai ei v?litt?nyt siit?, kiipesi keve?n? kuin mets?kissa yl?s puuhun, veti taskustaan vuorelaisen ja mets?miehen v?ltt?m?t
pu
eet, ett? heit? jo pelk?n katselemisen t?hden olisi voitu syytt?? osallisiksi t?h?n uskaliaaseen ty?h?n. Ruumis, kun sit? ei tuettu alta, putosi niin raskaasti maahan, ett? Qventin, joka heti hypp?si taas alas, harmikseen huomasi viimeisenkin hengen kipin?n si
kinpa h?n kerkesik??n huomata, ett? useat eriskummallisen ja oudonn?k?iset miehet ja naiset olivat piiritt?neet h?net, kun h?n j
sti mongertaen; ?viel?k? aiot ry?st?? paljaaksi sen, jonka olet murh
h?nen ymp?rill??n, ja vimmaiset, julmistuneet kasvot tuijottivat h?n
os tuo on teid?n yst?v?parkanne ruumis, niin min?h?n sen juuri irroitin puusta sulasta armeliaisuudesta, ja teid?n sopisi paremmin yritt?? saada h?
aiset parkuivat surkeasti ja repiv?t pitk??, mustaa tukkaansa; miehet puolestaan riistiv?t rikki vaatteensa ja sirottelivat tuhkaa p??h?ns?. V?hitellen heid?n mielens? kiintyi kokonaan n?ihin surumenoihin, niin etteiv?t he v?litt?neetk??n en?? Durward'ista, jonka viattomuuden
alaisten. Yhdell? tai parilla, jotka n?yttiv?t olevan p??llik?it?, oli koreita hopeahelyj? kaulassaan sek? korvissaan, ja keltaisen, tulipunaisen ja vaalean viheri?n kirjavat olkavy?t; mutta heid?nkin k?sivartensa sek? s??rens? olivat paljaat, ja koko joukkio n?ytti kurjalta ja likaiselta. Aseita ei Durward heill? huoman
pakanan koiria?, joita kaikissa niiss? lauluissa, joita h?n oli kuullut tai lukenut, kuvataan jalojen ritarien sek? kristittyjen kuningasten vastustajina. H?n aikoikin juuri v?isty? t?st? vaarall
sen ymp?rill? olevat pujahtivat sukkelasti pakoon hevosten vatsojen alta ja peitsenk?rkien tielt?, joita sotamiehet ojensivat heit? vas
inen niist? oli samainen nuori miekkamies, joka olikin yritt?nyt tehd? hiukan vastarintaa. Qventin, jonka kova onni n?ytti nyt valinneen maalitauluksensa, kaapattiin my?s samassa muiden kanssa kiinni, ja h?nen k?sivartensa sidottiin, huol
si kumppaniksi. Mihin rikokseen ik?n? nuo pakolaiset olivatkin tehneet itsens? syyp?iksi, niin tiesi t?m? herra t?m?n-aamuisista tapauksista varsin hyvin, ett? Durward'illa ei ollut mit??n tekemist? tuon oudon joukon kanssa. Mutt
; ?n?m? puut t?ss? ovat kuin tehdyt t?t? asiaa varten. Kyll?p? m? opetan noita uskottomia, varastelevia noitia est?m??n kuninkaan rang
apaulakin hirtt?mist? varten oli valmiina. Veri hyytyi Qventin'in suonissa, kun h?n n?ki otettavan kolme nuoraa esille ja huomasi, ett? yksi niist? oli aiottu h?nen kaulaansa pantavaksi. H?n huusi p??llikk?? kovalla ??nell?, muistutti h?nelle, ett? he aamulla olivat olleet yhde
tuttavuudesta. H?n k??ntyi vain parin talonpojan puoleen, jotka nyt olivat tulleet likemm?ksi, joko halusta ruveta todistaji
kein ensim?iseksi teki tuon Jumalaa pilkkaavan ty?n ja p??sti maahan tuon konnan, jonka kuninkaallisen m
autta, ett? n?in h?net heid?n joukossaan?, virkkoi t
na oli musta, ja t?m? nuori mies on valkoverinen; h?nell? oli
takki ja t?ll? harmaa. Mutta kyll?h?n t?m? korkea herra provossi hyvin tiet??, ett? he osaavat
an tuomioon yritt?m?ll? her?tt?? hirtetty? petturia j?lleen henkii
min? sanon - ?lk?? viattomasti saattako minua kuolemaan - minun kansalaiseni t?ss
dell??n h?n viittasi py?veleille, ja osoitti samassa etusormellaan oikeaa k?sivarttansa, joka riippui olkavy?n
m?rsi, ett? yksityinen kostonhimo oli ainoana syyn? miehen
le; sin? olet hyv? lohduttaja t?mm?isiss? tilaisuuksissa, kun ei rippipappia ole k?sill?. Anna h?nelle minuutin ajan hengellisi?
n?hdess??n vankikumppaniensa kylm?verisen v?linpit?m?tt?myyden. Sit? ennen he olivat kaikella tavalla osoittaneet pelkoansa ja kaikin keinoin pyrkineet pakoon; mutta nyt, kun he olivat kiinni ja n?ht?v?sti tuomitut v?ltt?m?tt?m??n kuolemaan, he odottivat kuolinhetken tuloa aivan rauhallisella mielell?. Silmien edess? oleva surma antoi kenties heid?n mustapintaisi
?skenyt; luultavasti oli tottumus muuttanut heid?n hirve?n ty?ns? heille jonkunlaiseksi huvitukseksi. Me keskeyt?mme hetkeksi kertomuksemme t?
iehet olivat muodoltaa
ingas oli heille anta
n p??llikk?ns?, provoss
ku-Jussi) ja Jean-q
oista toinen itki kaikkea
nut, olisi h?n py?velinvirkansa lis?ksi hyvin saattanut ottaa vankilanpapin viran. Petit-André sit? vastoin oli iloisenn?k?inen, palleroinen, vilkasliikkeinen typykk?, joka py?ri ja hy?ri virkatoimissaan, ik??nkuin ne olisivat olleet kaikkein huvittavinta ty?t? maailmassa. H?ness? n?ytti olevan jonkinlaista hell?? rakkautta uhreihinsa, ja h?n puhui aina heille lempeit? helli? sanoja. H?n nimitti heit? kelpo poika paroikseen, somik
nkaltaisia heid?n virassaan, olivat enemm?n vihatut kuin kenties yksik??n heid?n virkaveljist?ns? on ollut ennen tai my?hemmin. Ja siit? vain ne, jotka heist? jotain tiesiv?t,
elit Ranskanmaalla, lukuunottamatta ehk? heid?n p??llikk??ns?, Tristan Era
ki haudan omassa maassa?, arveli h?n; ?mutta min? joudun korppien ja haukkojen ravinnoksi vieraassa maassa, niinkuin kirkonkirouksen alainen konna!? Ehdottomasti puristuivat kyyneleet h?nen silmist??n. Trois-Eschelles, laskien k?tens? h?nen toiselle olkap??lleen, toivotti yksitotisesti h?nelle onnea t?h?n jumaliseen kuolemanvalmistukseen, ja lausui juhlallisesti raamatun sanat: Beati, qui in Domino moriuntur (Autuaat ne, jotka Herrassa kuolevat), ja kehui sitten sit? sielua autuaaksi, joka eroo ruumiista kyyneleen kiiluessa silm?ss?
ristitty?, sanoi h?n, ?joka tahtoisi Ludvig Lesly'lle, skotlantilaiselle henkivartijalle, joka t?ss? maassa
jousimies, jonka hirtt?misvalmistukset olivat sinne houkutelleet, s
e; ?jos t?m? nuori mies on skotlantilainen synnyl
elles; ?mutta meid?n t?ytyy tehd? mit? meille on k?ske
, sanoi Petit-André vet?en Du
ja juoksi, k?det yh? viel? siteiss?, skotlantilaisen jousimiehen luoksi. ?Pid? puoltani?, sanoi h?n omalla kielell??n, ?Skotlannin j
?n t?ytyy menn? ennenkuin p??sev?t sinun kim
inen?, sanoi Qventin, ?niin voi
vanki, karaten ?kki? provossin er??n sotamiehen p??lle, tempasi h?nen k
elit kuiskasi
-Eschelles, ?min? pid?t?n heit? t??ll?, jos vain
ineetkaan pid?tt?? heit?; sill? he olivat viime aikoina saaneet niin tarpeekseen t?m?nkaltaisten raukkojen verest?, ja olivat, niinkuin muutkin verenhimoiset pedot, pitk?llisen raatelemisen kautta kyll?styneet verenvuodatukseen. Mutta tekosyyk
skotlantilaisia, vaikkapa kahteen kertaan, jos niin k
asetusten mukaan ja laillisesti on meid?n p??llikk?mme k?siin uskottu; eik? se my?s ole oikein minuakaan kohtaan, joka laillisella tavalla olen saanut t?m?n lainrikkojan haltuuni. Ja lopuksi ei se ole suinkaan hyv?nsuovan yst?
en, ?arvelee, ett? min? olen tehnyt h?nelle v??ryytt?, niin san
ett? iskisitte kaulani poikki pitk?ll? miekallanne - se olisi enemm?n minun aat
meid?n parhaatkin p??t?ksemme haihtuvat! - H?n oli niin siunatun hyvin valmistun
?, kysyi jousimies, ?mit? t?m?
las pahantekij?n ruumiin, vaikka liljan merkki oli piirustettu t?h?
?? kysyi jousimies. ?Mitenk? sin
? n?in miehen tekev?n kuolemaa tuossa puussa ja riensin vain armeliaisuudesta h?nt? alasottamaan. En tiennyt liljoista e
peeksi ty?t? t?ss? maassa, jos rupeat poimiskelemaan py?velin marjoja. Mutta en tahdo kuitenkaan j?tt?? kansalaistani pulaan, jos minusta on apua. - Kuulkaapas, te provossin apulainen, n?etteh?n te, ett? se
takaisin. ?Pid? puoltasi, Trois-Eschelles, yliprovossi on heti t??ll?; saammepa sitten n?hd?, m
usimies, ?t?nne my?s joutu
enen, riidan tantereena olevan kummun toista kuvetta, l?heni toiselta puolelta yht?
kin h?n oli huomannut kumppaninsa ja Durward'in seisovan vihollisia vastassa, niin h?n huusi: ?Cunningham, kiitos, kunnia! - Hyv?t herrat, kumppanit, autt
ihin n?hden, voiton toivo olisi ollut tasan. Mutta yliprovossi, joka joko ep?ili taisteluonneaan, tai tiesi t?st? tulevan kuninkaalle mielipahaa, kielsi sotamiehi??n ryhtym?st? v?kivaltaisuuksi
tti auttakoon, luulisinpa toki olevan hiukan v?li? pahanteki
in kuin joku muukin?, virkkoi yliprovossi, ?ja jokainen R
ill? skotlantilaisilla jousimiehill??, s
dvig kuningas! - El?k??n uljas Le Balafré! - El?k??n skotlantilainen henkivar
at herrat ja aatelismiehet!? sanoi yliprovo
kk?mme puhukoot meille j?rke?. Me tahdomme tuomariksemme itse armollisen kunin
say, ?kenenk??n muun kuin Santeri Wilson'in, meid
hamppunuoran paulansolmija hyv?ns?, jos sallisimme asian toisin k?yd??, sanoi Le Bal
orukainen kuulu teid?n joukkoonne, eik? niit? etuoikeuksia
tuoikeuksia, t?ytyy kaikkien ni
?ilev?n!? kuului jousimiesten
kko. - ?Eih?n kukaan riitelek??n teid?n etuoikeuksistan
i?, lausui Le Balafré voito
ijakunnan jousimiehi?, luulla
htivat hiukan h?m
?, kumppani?, kuiskasi C
aneen pestin me
astasi Lesly. Ja koroittaen ??nens? h?n vannoi, ett? h?n samana
itus oli
e etuoikeutenne, ja minun virkaani ei kuulu riiteleminen ja tappeleminen kuninkaan henkivartijain kanssa, jos sen voin v?ltt??. Mutta min? aion ilmoittaa t?m?n tapauksen kuninka
imiehet, jotka j?iv?t viel? paikalle, pitiv?t kii
ttaa asia ensin yli
ituttaa t?m?n nuoren he
virkkoi Qventin hiukan kahden vaiheella, ?enh?n min? viel? ole p
mielemmin hirteen - sill? sen takaan sinulle, vaikka oletkin
, jota h?n ei muuten olisi pit?nyt kovin hauskana. Mutta pelastus hirttonuorasta, jonka paula
h?nell? ei ole turvallista paikkaa miss??n meid?n oman piirimme ulk
, hyv? eno?? kysyi nuorukainen kenties, niinkuin moni muukin uusi rekryytti, arv
jostakin Loire-joen polvesta s?kkiin solmittuna, jotta sinun olisi mukavampi uiskennella - sill? siten luultavasti asia loppuisi. - Yliprovo
Mutta kehottaisinpa kuitenkin, ett? kertoisit kaikki tyyni Olivier Pirulle, joka on aina ollut skotlantilaisten henkivartij
on menn? Olivier'in puheille tyhjin k?sin, j
taa tyyty? skotlantilaiseen kunniasanaankin. Me ker??mme kokoon kelpo summan kesken?mme ensi palkkap
la kertoa meille, miten h?n sai yliprovossin kimppuunsa, jotta ti