i-iltana kertonut. H?n tahtoi vain n?ytt?? toteen, ett? hieman nuoremmassakin polvessa kuin siin?, johon Arvosen em?nn?n t?ti kuului, on reippaita naisia, jotka aina ansaitse

? al

eykseen. Ehdotin Arvoselle, ett? menisimme viili? sy?m??n, koska tunsin talon haltijav?et. Em?nt? oli meill? kengitytt?nyt toisella viikolla hevosen, kun se oli k

kertaa varoen koskettu ovea, kun jo ilmestyi porstuaan

? siel

in mainits

em?nt? iloisesti

sopivampia vieraita tainnut

? t?m? on r?

m?n mestarin em?nn?n kanssa olleet yht

anemaan ja juttelemaan vierasten kanssa sill?

, jottei siit? tahdo tulla valmista...? Mutta aivan kuin heti katuen moittineensa miest??n liiaksi, h?n lis??: ?... vaikka en m?

jo kerki?? Kau

n ?hkymist?, kunnes is?nt? tulee p?? p?rr?ll?, suu n

mme h?iritsem??n

em??n! nuht

mist? t?m? on, i

ihmisi?, ett? silloin kun niit? t?nne eks

t??ll' olis tupakoita. Is?

e siell? rinnalla viel? piipulla polttelevat n

ta ollenkaan,

. Kun nyt niin k

r??n kamari

Ei miehet polta ollenk

? viini?k??n, mu

?? eik? polta. Se on nyt t?m? uuden ajan maailma sellaista. - Ei ne ryypp??

nolalle tuvassa ja k?vi j

kaupasta ja kyselimme eik? siell? heid?n loukollaan jo sellaista puuha

n, kun nuo kauppiaatkin me

li em?nt?, kun et kumminkaan tied?

in? sit? tied?,

ihmisen on aina puhua sell

suutaa miest??n. Olin juuri aikeissa ruveta laskemaan t?st? leikki

?n ja... Vaikka mit?h?n m? sit? koristelen, paras sanoa suoraan, ettei taidakaa

syd?mens?

kien kanssa kovin uudenaikainen, niin on totuttu sy?m??n melkein kylm?lt?... T?ss? nyt olis vi

aa ainakin viiden miehen varalle, kaikki

iseen erinomaiseen p?yt??n, kun on niinkin n?liss??n kuin me nyt, rupesi em?nt? kertomaan

toiseen p??h?n p?yt??, kun me s?imme toisessa p??ss

?iv?n?, mutta asiani loppuivat ja tulinkin samana iltana jo asemalle takaisin. Ajattelin,

i mulla sukulaisia, siell? toisella puolen jokea, se Pirttimaan mini?. Se on minun t?tini tyt?r. Ne olivat, Tilta ylk?miehinens?, meill?

kun p??sin pihaan, mutta tuvasta n?kyi viel? valkeata ja porstuan ovi oli auki. Menin tupaan.

ita. Selitin, ett? olin heid?n mini?ns? t?ti ja kuinka min?

ojasi vain olkap??t?ns? takkarautaan ja pol

e sovi ottaa y?viera

nkiinki

ikka ei se ole minun tapoj

inun olla y?t?, maata vaikka tuossa pen

atenkin ovenraosta kuullut meid?n

an mahdotonta ottaa meil

iin surkeasti jalkaani jotta, jos mun nyt pit?? sill? ontua tuolla pimi?ss? rapakossa

ainakaan sovi, sa

niit? oikein haukkumaan, mutta sain pid?tet

?n poika ja

ss' ne, sa

inne tika

porstua

?n, mutta siell? oli niin paljon kaikenlaista kamaa, joka vieryi, kolisi ja tukki tien, etten p??ssyt mihink

niin paljo p?kk?n?it?, ettei siit?

lamppuineen aina tikkojen yl

??ll? ja luki virsikirjaa, mutta Tilta nukkui lapsen kanssa. Minun syd?meni jo l?i ilosta, e

minua niin kuin lehm? uutta konttia, niin minua yritti ruveta suututtamaan. Mutta sain kuitenkin itseni hillityksi ja selitin miks

, nyt sill? lailla, jotta ei m

n? tarvitse mit??n muuta, kun saisin vain tuossa lattialla maata y?syd?men. M

. kun sekin jo nukkuu... Ei meid?

uamaan kestitalosta ja etsim??n toista y?sijaa. Kaikkein enimmin h?nt? harmitti se, ett? oli i

n eteen tai ulottuville sattui, ja ankara kolina siit? pitikin syntym?n. Arvel

taa l?hett?neens? t?din tytt?relle kutsuja, ett? tulla heille kestiin lapsinensa ja miehinens?, mutta eiv

?lle. Meit? oli pidetty hyv?n?. Em?nt? oli ehtinyt jo tehd? selk

ajatelleetkaan, sill? ihana kes?inen y? houkutteli kauniille mets?iselle taipaleelle pyrkim??n kotiin, jos