img Muistojen komeroista  /  Chapter 5 HOLLIJUTTU. | 33.33%
Download App
Reading History

Chapter 5 HOLLIJUTTU.

Word Count: 1311    |    Released on: 06/12/2017

en suu oli juoni

lette kertoneet niin ha

illeen, mih

Siirteliv?t jalkojaan, vaihtoivat polvea, mik?

er?t sun piipustas, s

?isen

in pohja

sin? vain niit

aamasta ulkopuolelle, kohta j??tyi, niinkuin tikku. Olimme molemmat paksusti puettuina. Mullekin laitettiin kotona is?nn?n is?vainajan vanhat turkit omieni p??lle. Niill? oli reess? hyvin mukava ist

tt? olin monta kertaa kyynelet silmiss? luvannut sille, selk?nahkansa kautta, kaikki kalliisti maksaa. Se tapasi menn? j?ng?tt?? ja huipata h?nt??ns?, piittaamatta yht??n mit??n siit?, mit? min? sille vihojani puhkuin. Syksyll? se junkka

?ss?ni oli minulla uusi, keltainen paslikka, jonka olin ostanut kynttelinmarkkinoilta edellisell? viikolla. Se oli hyv? paslikka, korean keltainen ja pehme?. Sit? oli jo moni yritt?nyt ostaa, mutta en ollut ruvennut kenenk??n kauppoihin. Aj

nun ole v

?h?n tuntel

k?vel

... vi

t?t. Tule kohta,

aa, jos

minun otti selk??ni v?h?n kipe?t?. Pelk?sin jo, ett? paslikka repee. Se oli aina niin kovakourainen ja v?h? rehv?nluontoinen, jotta minua tapasi sapettaa, kun vii

tahtohan sill? oli, vaikka olis se saanut tulla ihmism?isemm

i. N?hty??n, ett? min? aloin juosta paarustaa, saavuttaakseni rekeni, huusi h?n hevosille ja antoi niiden ruveta juoksemaan. Oli

, kuinka mi

oetin sen tehd? niin hitaasti kuin suinkin oli mahdollista. Pakkanen oli yh? kirppaantunut sen johdosta, ett? oli alkanut tuulla. Jalkani l?mpeniv?t pian hyv?ksi, mutta alkoi samalla hiottaa. Mit??n h?t?? ei mulla ollut. Muuten t?ytyy minun tunnustaa, ett? jonkinlainen vahi

? annatella turkkieni p??lle. Se ei koskenut juuri ollenkaan, mutta min? aloin

istin, ett? se oli v?liin niin siannahkainen, ettei s??linyt yht??n. Kat

kiukkuinen luonto, mu

rkkaan ja murjotin. Seurasin siit? salaa is?nn?n eleit?. H?n rupesi yh? useammin luomaan minuun syrj?silm?yksi?. Silmist? n?in, ett? mies jo katuu

uko s

auramaan, mutta sain s

etko sinun

i vain ole lonkk

kovaa sua ... v?h? p?lssyjen p

o se l

... En min? sinua ni

ly? seip??ll? niin jumalattomasti pakka

. tottapa se si

n t?ytyy hoitaa hev

nteeksi... Perhana, minun pisti niin vihakseni, kun sin? j

Olisitte koettanut itse kaksissa p

in maata, h?n kyll? hoitaa hevoset, niin min? rupesin sanomaan, jotta min? meinaan menn? pois, etten min? viitsi palvella

. Ennen oli is?nt? aina vainonnut minun piippujani, s?rkenyt ainakin viisi savi- ja plankkupiippua. Nyt t?ytin nys?ni h?nen massikastansa. Kun

e ottaa nii

, valit

ko hollin ajan, nii

a savuttelin, nahkasten all

d? parhaat palat ja poltella rettinki?ns?. Joskus minun omaatuntoani pyrki soimaamaan, kun niin pitk?lle h?nt? kiusasin. Mutta lohdutin itse?ni taas

valjastamisessa. Matkalla antoi h?n minulle viinaakin. Olimme nyt parhaat

Download App
icon APP STORE
icon GOOGLE PLAY