vuoksi ja sai toivomaan, ett? ilmain tavaton l?mp?isyys korvaisi kev?imen puuttee

inen ja harmaan n?k?inen, sen lis?ksi tuuli. Mieliala sy?jiss? n?ytti olevan tavallista

stavuotias Antti, k?vi ottamassa kivitaulun naulastaan ja

t?t? muistutusta aavistaneen, jatkoi per??n

i sen nyt taas

intti poika, aikoen kuitenkin heti seura

uan?, ma

tella kirjoittamaa

in siit? opistasi on?

ida tapp

H

v?h?n ai

oka oli p?iv?ty?ss? talossa. Poika jatkoi yh? piir

in vehkeill? ja juonit

oittamisen taidolla voi tehd? muuta kun

?v?n muuta kuin vehkeilt?v?n ja juoniteltavan!? ?rj?isi is?nt?, ja jatkoi viel? per??n: ?Mit? sin?kin ja

? tied?, vaikka joskus

eja, sen min? sanon kovaakin! Ettep? te, enemp?? toinen

selv? saadaan, mutta

p?

rjoituksia, joista sopii

i Kaleniuksella teett?m??n uuden kontrahdin ruotsinkielell?? Ei kelvannut edes se, kun se oli talonpojan tekem? ja suomenkielinen. Mutta min? sanoin heti tuomarille, ett? sellainen mies kun Kale

!? ihmetteli

t pit?? kaikki kirjoitusvehkeet ominaan. Kyll? ne siksi poikia ovat etujansa valvomaan ja kaikki y

ahan se sitten edes ni

a osaa kirjottaa, on jo

n ulos ty?mailleen. Niin tavatonta kuin se olikin, j?i is?nt? nyt toisten j?lkeen pitemm?ksi aikaa tupaan. Mieliala tuossa pilviin katsellessa ja tuulen vihellyst? kuullessa n?kyi yh? synkkenev?n. Kun h?n otti k?tens? pois ikkunalaudalta ja oikaisihe penkille pitk?kseen laskien syv?n raskaan hu

? h?n ymm?rsi tuon ilmeen syyksi katovuoden pelon, joka kaikista merkeist? p??tt?en oli odotettavissa. Ja h?n rukoili askaroidessaan, ett? Jumala ottaisi pois katovuoden uhan ja poistaisi samalla h?nen miehelt?ns? paatumuksen syyn. Mutta h?nen ajatuksensa olivat niin hajalla ja syd?n katovuoden pelon tuottamaa tuskaa t?ynn?, ett

tt?in. Joku tuulen puuska viskasi ikkunaruutuun muutamia sadepisaroita, jotka rapisivat kuin rakeet. Silloin liikahtivat h?nen silm?ns? aivan kuin kysyen, ol

kaana katovuoden uhka, kokoontui sinne kaikenlaista

johdosta poukahti laudalta. Ei siit? Lindblomikaan tosin paljoa hy?tynyt, sill? Hautalainen nosti h?nt? vastaan kanteen useista virkavirheist?. Juttu monien mutkain per?st? p??ttyi siihen, ett? Lindblom menetti virkansa. Kapteeni Stoltin y. m. herrain kanssa oli Hautalainen k?r

n voitoistaan. Kokemukset olivat tehneet h?net muuten siksi itsekk??ksi,

si tuo itsen?isyys. Jollain, itselleen viel? aivan selitt?m?tt?m?ll? tavalla, tunsi h?n sellaista jo oman itsens? suhteen. Jotain oli h?ness? ik??nkuin kulunut heikommaksi, jonka nyt tunsi horjuvan, niin v?h?n kuin h?n sit? viel? itselleen tunnustikin. Nuo, joiden varsinaisena ammattina n?kyi olevan rikastuminen ja jotka siihen tarkoitukseen k?ytti

in monia tuttaviaan. Kyll? h?n usein takaukseen menty??n katui j?lest?p?in. Mutta melkein aina kun sellainen oli kysymyksess? jonkun hyv?n tuttavan suhteen, my?ntyi miltei empim?tt? jokseenkin yksinomaisesti vain sen t?hden, ett? h?n ei tahtonut mill??n kurilla n?hd

s??st?t menneet takausvelkain maksuksi, sitten ol

lainen aina asiansa vastaa?, - niin mielikuvitus tuntui kuitenkin niin horjuvalta, ett? karsi selk?piit?. Vaikka olisi miten koettanut, ei en?? voinut tuntea itse?ns? niin varmaksi kuin ennen. Ja h?nest? n?ytti kuin koko se ryhm?,

oli ollut tuvasta pitemm?n aikaa poissa, ullakolla. Tullessaan sielt? alas tapasi em?nt? eteisess? Valkolan Juhon, joka oli tupaan menossa. Vieraan tulo em?nt?? ilahutti siin? toivossa, ett? nyt synt

autalainen, nousi yl?s, kutsui vieraan i

ta tupaan astui ja sit? sitten riitti. Mutta nyt oli h?n harvasanainen. Hautalainen huomasi sen, joten se hiukan iloisempi ilme, joka oli h?nen kasvoillaan v?reillyt Valkolaisen sis??n astuessa, h?visi. Eik? keskust

lainen ja Varpulan Valee olivat takaamassa. Juho oli l?htenyt sit? varten, ett? jos saisi mukaan

ainen raskaasti. Valkolai

tuloista suuria toiveita, mutta.

uhoa puoleksi s??liv?, puole

??tt?nyt sit? hankkia, olevansa hyvin ep?varma ja h?mill??n. Sill? h?n tunsi Jannen ajatukset siit? hommasta jo edelt?p?in. Ja

katsellen ulos ikkunasta, johon taas pirskui muut

sissa asioissa.? T?m? lausuttiin katkeralla ??nell?, johon taas ep?ilem?tt? vaikutti ulkoilm

heikonpuolisesti, sill? h?n tunsi, ettei mik??n maailmassa saisi tuo

? t?ss? viel? pit?isi pokkuroida. Mutta suostui kuitenkin l?htem??n Juhon mukana Varpulaan ja

sapa jo ovesta poukahtikin rappusille suinp?in juopunut mies, jonka he tunsivat heti kuleksivaksi kellosep

ita?, virkahti Hautalainen ja j?i rappusten et

i, lurjus!?

vuosi verta, ja silm?t, jotka juopumuksesta veristiv?t, olivat kummallisesti pakarallansa, kun h?n taju

upaan. Em?nt? tul

k?ynyt?? kyseli h?n s??l

i, tuollaisen?,

ittivasti. ?Herra auttakoon,

ivat menneet, laski h?n tuiman kirouksen. Em?nt? meni, ja vaikka inhoten, auttoi juopuneen yl?

at kaikki muut, paitsi yksi, paksus??rinen ja m?ll?huulinen piikatytt?, joka itke?

jat olivat siihen muuttaneet 7-8 vuotta takaperin Korvenloukolta, miss? ennen omistivat pienen Laitalan talon. Mutta kun em?nn?n perint?jen avulla k?vi mahdolliseksi ostaa suurempi talo, myytiin Laitala

. Mutta juovuksissa ei sit? viitsi k?rsi? kukaan, kaikkein v?himmin h?n, Valee. Noo, nyt oli tullut aika mettona, mennyt kaulailemaan tuota Tiina-t?nk?lett? ja niakalehtamaan, ja sitten ruvennut tahtomaan em?nn?lt? kahvia itselleen ja Tiinalle. Tuli viimein h?nen ??reens?, puhui niin lehm?lt?isi? ja aina v?liin niakalehti Tiinalle niin, ett? h?nen lu

ryypyn mieheen. Se oli luultavasti viel? kotitekoista per??, sill? varak

lkolaisen aikomuksesta hankkia hypoteekkilaina. T?t? asiaa katseli h?n ihan toisilla silmill? kuin Hautalainen, ja heill? oli siit? ollut usein kovasanainen kiista. Se alkoi nytkin heti. Mutta niin jyrk?sti kuin Hautalainen vastustikin Val

iv?t Kl