a malmareita. Is?nti? seisoo ryhmiss?, k?det housuntaskuissa, suut hymyss? kertoen omanaikaisistansa Mikkeli-ajoista, vakuutellen, ett? silloin sit? miehi? oltiin. Kertomukset synnytt?v?t ankaraa ki

el? olivat saantosaaliissa. Ne kokoutuivat pieniin ryhmiin nurkkien taakse kuiskuttelemaan. Pime?n h?m?rt?ess? puikkelehti yhdest? ja toisesta tuvasta ja tallista ulos miehi?, jotka si

vartijoita. Heid?n ja saman kyl?n poikain v?lill? syntyi hauskoja kesk

, kahden ja kolmen hevosen joukkoja. Mutta niihin liittyi uusia. Tuon tuostakin ilmestyi joltakin takapuoliselta mets?polulta ratsastaja vainion laitaan, siit? poikki peltojen ajoi maantielle v?ltt??kseen oman kyl?n vahteja, jotka eiv?t nek??n s??st?neet miest?, jonka tiesiv?t hevosen varkain ottaneen. Tielle p??sty??n ne tuulen

uitenkin piiloili pilvess? iltay?st?. Ilma oli

ehiksi ja lupailtiin antaa k?sin koskematta ohi menn?. Syntyip? vahtien kesken v?ittelylt?kin, yhdell? oli syyt? ottaa kiinni yksi, jonka toinen olisi laskenut menem??n. N?ki sellaisiakin vahteja, jotka pakenivat l?mpimiin saunoihin, hakivat niihin viinoja ja heittiv?t toimensa y?vahtina siihen. ?Antaa poikain ajaa!? sanoivat. ?Ajettu sit? on ennenkin ja tapeltu.? Kun h

seet k?siss?, pyssyt, rautapuntarit, jykev?t hiilihangot ja sen semmoiset. N?in varustettuina seisoskelivat

ta, jota sanottiin Harjun sillaksi. Siit? yli oli kaikilla Mikkeli-ajaj

tta ja kimallella omituisen kirkkaasti hitaasti juoksevan virran vedenkalvossa. Kahden puolen jokea oli niittyj?, mutta m?

seisovista mi

n kaunis paikka,

Kumma ettei tuohon r?m?kk??n ole jo kuokan kanssa

, mutta tottapa ei sit? tarvita, kun ei siihen ole k?siksi k?yty. Siksi toiseksi, sellaine

en s

Karhun

a-poika ei paljon ehdi

illekin alkaa jo pa

tta sep? on kumma, ettei t?nne asti jo ole yht??n p??ssyt tulemaa

ulee, mutta eiv?t o

n oli joukossa, ?n?ink? me vain odotamme niit?,

iemen Juho ja laski per??n, ett? olisi t?llaiselle miesjoukolle niin

eill? on kirveet, niin menn??n ja murreta

on. Heti alkoi kuulua vilkasta hakkuuta, jo

v?t puitansa h?t?isesti ja kasasivat ne tielle. Juosten kiirehtiv?t etel?npuoliset pohjoi

ksest? ja puristivat kourissaan paksuja tankoja. Kuu

e, siihen loppuivat. Tietysti aavistivat vartijoita sillalla

pr

hdoin valahti holtitonna mahalleen, ?hkien ja puhkien. Samassa kun kaikkien ajajain hevoset seisahtuivat

den olla, ette te kuite

tien etunen?ss? astui e

?? huusi poikain joukosta Talvikosken K?pi, joka hevosta

Kuultuaan poikansa ??nen kiirehti h?n mets?st? t

kysyi tunnustell

- (taas sai is? paholaisen nimen) t??ll??? Poika k??nt

? Hermanni astui poikansa ??reen ja tavoitti temmata suitset t?m?n

kanssa niin, ett? is?n ja pojan v?lill? syntynyt kahakka j?i huomaamatta. Pojat hankoilivat hevosiansa k??nt?m??n ja tak

a, josta muut s?histess??n olivat vet?ytyneet kappaleen m

puullaan kaljauksen, joka kuitenkin onnistui niin huonosti, ettei poika edes kaatunut. Heti rynt?si K?pi

lle n?kem??n, miten poika vimmoissaan

hisi Hermanni

tekij? n?ytti kuitenkin olevan niit? miehi?, jotka ovat t?ytt? rotua maasta alkaen. K?pi sai niin tihe??n leuoilleen suutarin nyrkeist?, ett? kiroillen pakeni askel askelelta edell? silmill??n jotakin asetta etsien. Mutta nyt sekautuivat muutkin asiaan, kumpaisellekin tuli puolustajia, ja tappelu oikeata mallia oli heti valmis. - Vahdit eiv?t t?h

ja sitokaa kiinni

??ni kuitenkin siksi kamalalta, ett? parit erka

s? ta

matki K?pi kumma

ojat kuin vahditkin. Tappelu taukosi

!? virkkoi K

ko?? ky

n?ht?v?sti aikeessa huomaamatta, jos mahdollista, l?hte? karkuutta

atsomaan

it

it

katkonaisia sanoja sai h?n sanotuksi, mutta kova pistos seurasi aina joka yrityst?. Kasari oli

aa jotakin, mutta ankara pistos v??risti suun, ott

rskas Jumala ... joka ... kaikki tutkii.? T

n h?nt? runnellun is?n vieress?. K?pi ei ollut virkkan

t??ll?

? kysyi Kajar

nyt...? Meni h

? Ei mik??n. Eik? siihenk??n, ett?

ta nyt viel? kuole.? Ei h?n

.. Oi tuota pistosta. Kun p??s

ekem??n kantotelineit?. Ik??n kuin uuden riidan nostamista kammoksuen eiv?t nuoret miehet olleet kiireess? pois l?ht??n. Mutta sit? mukaa kuin kantotelineet valmistuivat, kasvoi poikain levottomuus ja l?hd?n halu. Ensimm?iset vaikutukset

i, joka n?ki kumppaniensa et??ntyv?n ja toivoi mukaan p??sev?ns?.

asketa. Menk?? ottama

istamaan, toiset juok

tutkin pelkk?n? korvana. Kuului sekaisin ilmaa t?risytt?v? r??kym?kuoro, lehm?nkellojen, kulkusten ja rattaiden p?rin?. Mit? l?hemm?ksi ??ni tuli, sit? veltommaksi ja innottomammaksi vah

ppelu, kantaka

ollisesti oli pidellyt

n!? huudahti h?n, ja tarttuen kantopaariin

in tulisit olemaan is?si kanssa nyt, kun kuulet ??ni

iset kaksi huutaen juoksivat per?ss?. Kumppanit j?iv?t j?ljelle ja pist?ysiv?t sitten mets?n turviin. Toinen hevonen oli v?hempivoimainen, se uupui murrokseen, jossa nyt vahtien ja sen is?ntien v?lill? syntyi uusi aherrus. Ei se kuitenkaan ollut mit??n tappelua en??, sill? yh? l?hemp?? kuuluva meteli n?ytti h

elt? ja

p??st? iskun, laukkasi ylitse kuin pakoj?nis. Ei kukaan ehtin

?n?? kysyi Kasari, joka

vahdeista melkein

tel?puolelle... Taikka ei sittenk??n! Parempi on, ett? ollaa

n ja hevonen j?i tuoho

iit? omituisen luontoisia hevosia, jotka, kun kaatuvat, eiv?t yrit?k??n nousta yl?s. Suutari Erkki ja er?s toinen tuli apuun, mutta hevonen ei risukon p??lt? hievahtanut. Jo koettivat miehet vet?m??nkin ru

t? mahan alle ja v??nn?, ehk? sitten nousee. Hiiden koni! No

nnuoli. Useimmat vahdit v?istyiv?t pois tielt?, mutta toiset as

v?t hevosen, jonka nyt olivat murroksesta selvi

ittavasti sattunut hevoseen, ei ratsastajaan. Murrokselta hevonen yht?kki? per?ytyi. Ratsastaja oli v?h?ll? pudota hevosen kaulan yli maahan, mutta saavutti kuitenkin tasapainonsa. Kun rohkeimmat vahdeista nyt jo l?heniv?t hevosta, rupesi se is?nt?ns? kiljuessa potkimaan niin, ett? kaviot maantien kivist? tu

ko miehi?, jotka yks' kaks' puhdistivat tien. T?ss? villitysti kiljuen ja heitelless??n ilman kautta korkeassa kaaressa puita tielt? mets??n huhuilivat ja huutelivat pojat vahteja, puhutellen heit? mit? verrattomimmilla haukkumanimill? ja kutsuen luokseen. Mutta n?m? pysyiv?t pi

py?r?hteli ratsuineen kuin mik? johtaja ik??n, toisinaan puhuen

t mets?st? ja katsotaan

ti Iikan

ja kerskumaan. Osa poistui jo kappaleen matkaa mets??n, mutta n?kyiv?t aristelevan: mets? kun oli syn

Kuivasen Ella Esalta, joka par

kiinni yritt??k??n. Min? en saattanutkaan menn? ohi, vaikka kyll? musta tuon riol?j?n yli olisi me

, jotka olivat ker?ytyneet kuuntelema

akin sai sellaisen narstin, ett? saakuri soita, tuntuu viel? ylihuomennakin. Sitten ne

kovin n

a, se on

ltiin

hevosta ei

sit? o

hevosen tien sivussa. Arveltiin, ett? se on joko vahtien tai ovat n?m? saaneet sen pojilt

i Iikan Antti kehumaan. ?Min? sain olkap??h?ni sellaisen

saaneensa. Esan musta se o

i siihen ole poppa tulla hevosen p??h?n. Viitakyl?l?isetkin koreasti p??stiv

ajolle ilman niit?. Kun ei vain ole oikein p?

koa, kyll? siihen on

...? Luulevatko ne, ett? vahdit n

hj??m??n koko y?n? Antakaa menn? niiden va

tehd??n risul?j? miesten eteen. Liek? ne meinanneet

arhun sappea! Hooi! vet?k??, vahdit, sit

anoi Salmin Jussi, siit?p? karskil

joittui siihen sek? huutelemiseen ja meluamiseen. Kun ei vahteja kuulunut, l?hti joukko vihdoin kiljuen menem??n eteenp?in. S

o toisella puolen murrosta, ?olisihan siit? p?

a kuitenkin tulevana pyh?n? tuodaan monta vainajaa

viel? murehdi

oo

liinu

en ja malmari

iihen sekautuva tuulenhumina puitten latvoissa kuin vahvan miehen huokailu. Siihen muutamain sy

st? tielle, nelj? mies

melkein joka a

vai?? kysyi joku, kun kant

an paarinaisaa olallaan. ?Sit? paitsi tarvitsee t?ss? apumiehi?kin, jos niit? ilki?it? sattuu vastaan tulemaan,

si kantajista, ett? oli v?h?ll? kaatua. T

ki, ?onkohan Vanhurskaan Juma

ll? haavaa meid?n synteimme t?hden. T?m? uppiniskainen ja paha

n aika viet?vi? nuo, jos sit? oltiin hy

e siihe

nuo siunaamalla

ink? hevosten kavioista saivat l?htem??n, kohti Korven kyl??. Kun viel? oltiin noin parin kilometrin matkassa, pys?h

yt niin on ku

ik

a saamaan sen San

selet? Sit? vartenha

, arvelin v

in mies. Santra tulee nyt, vaikka se olis seitsem?n lukon t

*kuka* siit? sitt

...?, mur

at ja h?n n?ytti niin kiihottuneelta tuon yhden sanan johdosta, ett? n?ht?v?sti ei ol

?l?h?n

aanko p

sin? olet

tta mit?s s

e suinkaan me t?ss?

a mielt??n ja l?hti El

i vaikka riidell??nkin. Tiet??h?n sen ainakin puoli ma

sa ja varsinkaan ei t?n??n, et??ntyi h?nest?

oon, ei pelosta, se t?ytyy tunnustaa, mutta jatkamaan kerskaamisia ja uhkauksia sek? siell? tulevain