ilmestyi Eevallekin tavall

an mielens? mukaan aina siihen saakka kun vanhemmat alkoivat ajatella ett? h?n

sta opettelemaan, oli h?n heti valmis. Mutta siit? olikin puhuttu jo vuosia ennen.

aksoi odottaa aamua, ett? olisi uudestaan sinne p??ssyt. Mutta

yt on ni

s sit

arkene men

? ole. ?iti sitoo ison villakaulahi

ene ... min?

ka menee, ?iti t

oulussa opikaan, kun kaik

ele. Sitten kun koulu toiseen kyl??n muutetaan, saat

n koulumestarikin

i jo itku

ek??n, jos et lukea taida, eik? pappikaan

ovat niin ilkeit? kai

? ?iti sanoo koulumestarille

kun ei

? se

un on sekin

stua ja Eeva j?i koulusta kotiin siksi p?iv?ksi, kun ilm

?iti olisi helpolla my?ntynyt kotiin j??miseen, mutta sitten kun Eeva keksi sen, ett? ?itiin paraiten koski, kun mestaria syytti ja itkien valitti ett? se syytt?m?sti ly? ja piste

starille sanomaan "Suomen totuuden" siit?, kuin t?m

an saaneensa kokea jo useita samallaisia rynt?yksi?. Hymyili vaan; ei k?skenyt Eevaa en?? tuomaan, eik? kielt?nytk??n. Laski leikki?,

muuta en?? voinut mestarille, kun uhata virkaerolla. Mutta kanalja vaan nauraa virnisti siihenkin ja sel

el?m?kerrasta. Mutta asia ei sill? autetuksi tullut, ei rahtuakaan, sill? oma sappi yh? vaan he

ei Eevaa oman pii

inut toistaiseksi heitt??, siin? periaatte

ll?, jos ei toisella, aikaa opastaa ja neuvoa... Paremmin vaan oppii kun ko

tiin pian ettei siit? sent??n tulekaan mit??n, ei kenell?k??n taht

een kyl?kouluun. Eevallakin oli sinne l?hteiss? ta

a tyt?lle, kuinka he surkuttelivat h?nt?, kun h?nen piti kokonaisia viikkoja ol

j??d? kotiin, kun sitte pit?isi taas olla viisi hirmuisen pitk?? p?iv?? koulussa, ennen kuin taas tulemaan p??

hden, kuin periaatteissaan horjuen. T?st? l?hin tuli vapaa-maanant

keruutensa palkinnoksi. Tuon johdosta kinkerip?iv?n? vallitsi kotona oikeutettu riemu. ?iti osui muistuttamaan, ett? pit?isi kiusallak

tarin pajupiiska ja v?h?n h?vetti, kun oli liiotell

ta s??nn?tt?m?sti, kuten ennenkin. Se ei kuitenkaan es

*

n seurasi

ollisuuksia, joista t?rkeimm?t olivat: Suurem

uutamina p?ivin? k?vi p?isin. Mutta vapauteen tot

selleen tunnilla mit??n puhumasta. Vaan kuta tutummiksi tavat ja opettaj

tuksia antoi lasten velvollisuudesta olla h?nelle kuuliaiset. Eeva, yht? hyvin kuin muutkin, k?sitti kyll? ett? opettaja puhui selv?? totta. Mutta kun h?nkin oli kotonansa saanut luontoonsa kiintyneen vakuutuksen siit?,

me?ns? mainitsi ja sitten vakavasti sanoi: "Olen monasti sanonut ett? tunni

ntyiv?t alasp?in. Syd?n pamputti taa

itenkin, kun aivan pian kuul

ikutuksen. Jos useammille v?lill? ehdittiin nuhteita antamaan, ennen kuin Eevaan taas ehdittii

? p?iv?n?, kun Eeva

t pakoitettu hiukan p?llytt?m??n er??n pojan tukkaa. Kun se kaikki oli s??nn?llisess? j?rjestyksess

Sill? aikaa opettaja istui p?yt?ns? luona jotain kirj

oinut olla ajatuksiaan siit? vieruskumppanilleen ilmoit

n Eeva, nous

asti kohti, ??ni oli

ella viel? seisonut; ainoastaan jotkut pojista. Onneton raukka tuijotti

Eeva, nouse

voissa liiteli, selitti h?n sielt? kuitenkin sen pelastuksen h??m?tt?v?n toivon, ett? opettaja, tuo mies, joka

in rauhallisesti keskey

itellen, vaikka ei juuri entisell

el?v?sti mieleen; varma todistus siit? ett? p??

kka tiettiin siell? jo ennen kuin h?n kotiin l?htik??n. Miksi mai

a silloin, kun sattumalta kotiluvut osasi ulkoa, mutta h?pe?rangaistu

ik?? oli siihen m??r??n, ett? osasi h?m?r?nlaisesti selvitt?? ett? t?m? tunne oli sit? sukua, jota laiskuudeksi sanotaan. Tuon eroittamisky'yn, sen verran kuin h?nell? sit? ol

mit??n ratkaisevaa, ainoastaan toi

na is?n ja ?idin keskuudessa ensin vallalle se mielipide, ett? opettaja ei ollut huomannut tyt?n kyky? ... osasihan h?n niin hyv?sti

mm?ksi koulussa, sen suulaan puhetavan, reippaan ja vakaan k?yt?ksen t?hden. Tuo tuostakin h?n kys?si

ollut," sanoi

ll? koettanut muistu

mpi kuin muutkaan... T

, enj

iska olet ollut

ti k?ynyt. Noo, kyll? se on toisinaan koettanutkin, mutta ku

aiska, ei m

on. Pit?? parem

tulla... P??see h?n sit? nyt jo sill?kin taidolla mailman l?pi, jos p??seek??n. Ihm

ruvetaan kotitoimissa

ulussa oppii, jos muutakin, kun siell? k

oppipaikaksi soimasi. Olihan tytt? itse kokenut kouluty?n raskaaksi ja ett? kotona sai helpommalla olla. Paitsi sit? jostain syyst?, joka ei h?nelle itsellek??n selvinnyt, oli h?n tottunut koulua kunniassa pit?m??n ja ajattelemaan e

nut mit??n. Itseksens? sai nyt mietti? ja ajatella koulua ja kaikkia t?m?n keskustelun johdosta siihen liittyvi? asioita. Kummaksensa h?n melkein tunsi ett? h?nen teki mieli kouluun ja ajatuksissa harhaili muiden muassa se toivo, ett? kun huomennakin viel? olis koulua. Kaikki n?m?t tunteet el?vyyksinens? kuitenkin haihtui