img Eeva  /  Chapter 4 No.4 | 26.67%
Download App
Reading History

Chapter 4 No.4

Word Count: 2088    |    Released on: 06/12/2017

n? pit?m??n, ei ole oikeassa. Onkohan tuo sitten oikean sivistyksen tuntomerkki? Niin ainakin sanotaan. Olk

tva-Kuntin Eeva alkoi seitsem?ntoista v

lut kovin varakas, niin p??si h?n kuitenkin hyvill? kirjoilla pit?j??n paraitten arvoon ja samalla seuraan, syyst? ett? ?iti huolehti h?nelle samana vuonna pari musliini-vaatekertaa, u

kamaisuudesta sivistyksen helmoihin, surkuttelemaan yleens? kaikkia vanhanaikaisilla tavoilla el?vi? akkoja, palvel

ia poikkeuksia lukuun ottamatta, seurustella omassa piiriss??n ja ajatella ett? moukat saavat pysy? "s??tyns? saralla". Mutta mik? viel? on huomioon otettavaa, on se, ett? t?h?n viimeksi mainittuin joukkoon edelliset luki

n. Asia ilahutti, niin ett? laululle pakkasi. Herrojakin kuului sinne tulevan, taikka oikeammin

ua on kutsuttu, oikein kutsuttu, kun siell? peru

k? se si

n... En min? oikein tied?

t sitten sella

it?j??n komeimmat ... joh

t, pysy kotona," is? virkkoi, joka s

tte te ymm?rr? olle

tahdot," p

aan herraa tule," murisi is? ja meni ulos, jonne

kamala, aina

ttamiseesi. Min? monta kertaa sit? ihmettelen, kuinka se kumminkin

itten my?s aina puh

olla is?llesi. Ei sisares Liisa s

joh

ta-Kuntin Liisaa ja kysy

mattava henkil?, eik? kotokaan niin kaksinen ollut. H

iit? on vaikka ei olekaan kutsuttu,

tee yht??n mielenik??n

van komioita ja paremp

sa tuollaisia joutavi

oi v?h?n salamielisesti, mu

nen," Eeva puoleksi lou

n tulla, niin ei is?

t?!" huudahti Eeva, "

huolia heist? mit??n,

erralla, jos k?sket

n, kun nyt saan kuulla sinulta kuinka

a. Mutta toisella kerralla tulen min? taht

aa nyt

syd?mess? liikkua jonkillainen ylpeyden tunne siit?, ett? h?nt? oli niin paljon etev?mm?ksi Liisaa katsottu, vaikka ei rikkaampikaan ollut. Juohtui mieleen verrotella omia kasvoja ja L

kaan ottaa, jota tarvitsisi. Vaatteet moneen kertaan h?n tarkasteli; v?liin yksi kappale n?ytti miellytt?v?mm?lt?, v?liin toinen. Lopulta ei mik??n tahtonut oikein tyydytt??. Ei h?n

mieleen jotakin.

skat, suvihanskat ... ei viitsi menn? tu

Ole nyt joutavia sanom

tiet?isi, anta

a ole rahaa, kun puolitoista

rkkaa ne maksavat,

ista m?en-?mmist?, joka ensin olisi k?ynyt sinne viem?ss? muutaman kapan jyvi? ... olisit sitten itse saanut menn? rahalla

n sellaiset ja muissa p

?n meid?n

mist? te tied?tte, kun ette miss??n kulje. Aina vaan tahtoi

t? kun muutkin; paljoa enemm?n kun sisare

i niin vanhan-aikainen kun

ja hyv?n miehen,

oo, mutta tahdon min

kein kes?ll?kin olla h

in? ne ku

ljoa. Jos velaksi tahdot menn? ottamaan, niin

iskeli v?

lin kyl?ss? kulussa ja poikkesin ottamaan hanskat, vaikka ei sa

Eeva heitti pois teht?v?ns?, jota

iell? Rinta-Kuntin Liisan, joka k

a! olitko

ssa... Min?kin sain kutsum

hupaista. No,

ollut vastaan kun kysyi

en meid?n kautta. Katso, min?

" Liisa katseli k?sineit? ja sanoi

rvitaan, kun nyt on

ainakaan tarvita. Mit? kes?ll? hanskoilla, kun

in, kun on tapa

. Mutta mit? sin? aio

rttuunaa, siit? sopii ny

ainakaan." Liisa n?ytti ala

ta saa, mene ottamaan

tt? mit?h?n olis, jos ottaisin t?ksi illaksi k?siliina-aineen sella

?vakaisesti ja n?ytti ajattelev

iitsiik? siell? neuloa ollenkaan, kun

tta menn??n nyt kotiin ett? ollaan

tellen ja katsellen kau

a vanhempiansa kohtaan,

a edes karttuunaan, m

isiin kuin Eevalla oli. Eeva johtui mieleen nyt, eik? h?n siit? kovin hyvi? ajatellut, kun h?nen mielest?ns? yli s??tyns? meni ja komeili. Karttuunapalanenkin anasti osan ajatuksista; se pahoitti mielt?, kun ei saanut ostaa itsellens?, kun ei tuo monta penni? olisi maksanut ja kun

tkin pit?j??n tyt?ist? sellaista kangasta kutoa kun sinun omasi on, kelpaa n?ytt?? vaikka papin rouvalle eik? yht??n tarvitse h?vet?.

ntin em?nn?n kanssa muuten olisi toimeen

olisi p??lle panna. Silkkihuivit saivat moneen kertaan p??ss? vuorotella ja peilin edess? k?yd?; ja kun ei sopivaa tahtonut olla, niin kiukut nousivat p??h?n. Sitt

kun Eeva vie

let, pane nyt ett? e

yt v?h?n odottamaan." Eeva juoksi kamarii

tupaan, "eik? se ole j

suurella kiireell? hienoa pitsi? t

eva ja sovitteli monee

?n juoks

ulla on Liisa," h?n sanoi

elpaavat arkina... Ja p

nuot vaalea

tt? eik?h?n n?in arkina olisi kelvannut ristiriitaiset, ku

uka sinne nyt niin j

isakin," ?i

? kamariin panemaan p??llens? r?ijy?, jonka ?iti nyt oli saanut kelvolliseen kunt

l? se oli pieness? ivahymyss?. T?t? ei Eeva saanu

a kiirehtim??n, sill? h?n ei tahtonut oll

tuli, niin ?iti puoli leik

vin my?h?

asi Eeva, sill? h?n

Download App
icon APP STORE
icon GOOGLE PLAY