Murtavia voimia

kinoksina peitti lumi Pohjanmaan lakeita vainioita. Sen lis?ksi nujutti ja ry?pytti lunta, ajaen er?

ri multaushuoneen katolla kituutti ja valitti niin kuin senkin olisi ollut vilu. Kirkko n?ytti melkein tavallista pienemm?lt?, kun sen rajapiirteet alkoivat kadota sakean lumiry?pyn sekaan. Hautuumaan ymp?rill? kasvavat halavat, pihlajat ja tuomet huojuiva

m??r?t, mitk? jalkaisin, mitk? hevosilla. Vanhan tavan mukaan ker?ysi parvi tytt?j? kirkon eteiseen, miss? muutama hymyilem??n luotu

stelevan sit? ter?v??, vihelt?v?? ulvahtelemista, mink? ulkona pauhaava myrsky synnytti rikkeimiss? ikkunaruuduissa. Hataroista ikkuno

si h?n olevansa samaa lihaa, samaa verta tuon kansan kanssa, joka n?yr?n?, ??net?nn? h?nen puhettansa kuunteli. Ulkona nyt niin tavattomaan aikaan pauhaava lumimyrsky ja sen omituiset, peloittavat ??net muuttuivat h?nen heltyv?ss? mielikuvituksessaan ik??nkuin v?litt?miksi Jumalan vanhurskaan vihan ??niksi. Oma syyllisyys, oma osallisuus noiden veljien ja siskojen kanssa samoihin rikoksiin nousi vuoren tapaiseksi pain

kunta

kansa kumarsi p??ns? rukoukseen, alkoi ??

lukuihin nousevan kansan syd?n sykki si

, anna aurink

isi rikollisin keinoin p??ssyt irti, riehahti myrsky heti uudella voimalla. R?iskyen, niin e

*

l?. Vanhat ravistivat pel?styneen n?k?isin? paitansa ja sanoiva

avan haaraan, josta t?m? on katkennut. Min? olen monta kertaa kes?

a siis l?hes k

*

yn?rp??t??n, istui suuressa susiturkissaan nimismies Gr?nberg ja kappaleen matkaa h?nest? toisella tuolilla kapteeni Stolt, pienen talon omistaja pit?j?ss?, h?nkin susiturkissa. Nurkassa h?m?r?n puolella, ik??nkuin itse?ns

taanko pit?j??n l??nin karjakko opettamaan voin valmistusta. Miehet eiv?t n?ht?v?sti oikein ta

nyt alkaisivat herrat opettaa. Varpulan Valeella tiesiv?t toissa vuonna olleen pari viikkoa sellaisen, punatanttuisen, l

ois t??lt?

kansa t??ll? herroittelevat ja konstailevat, niin ottaa kruunu pian

aan helakammin nauraneet. Jotkut sit? vastoin loivat mieheen vihanpuhuvia kats

enut. T?m? oli pit?j?n kestikievari, Siikalahden Mikko. Ja vaikka h?n ei mitenk??n n?ytt?nyt komealta, pikemmin p?invastoin, jaloissakin kun oli h?r?nk

veluun p??tettiin yksimielisesti, ettei

Suostutaanko ottamaan vii

n, joka ei t?t? ollut huomaavinaankaan, niin hyvin kuin h?n sen huomasikin ja koetti sen johdosta tekeyty? ihan v?linpit?m?tt?m?n n?k?iseksi. M

aan julkinen viinapuoti. Salapoltto ei ole ainoastaan laitonta, vaan sekin on sen huono puoli, ett? hy?ty tulee siit? yksityisille, mutta t?st? tulisi hy?ty koko kunnalle, sill? Kilstr?min patruuna on sitoutunut maksamaan kunnan kassaan kaksisataa markkaa vuodessa, jos h?nelle annetaan oikeus asetta

den Mikko, n?ht?v?sti innostune

on jo paljon rahaa

kakisti kurkkuaan jatkaaksensa. Mutta ai

s saa kun soittaa

t sinne, mist? ??ni kuului. Siikalahden Mikko pani huulen hammasten v?liin ja suuntasi katseen

viku

arkeatekoinen, vanhemmanpuoleinen. Siikalahden Mikko varmaankin tarkoitti sarvikuonosta puhuessaan miehen nen??, sill? se oli suur

an vaikutuksen h?nt? tarkoittava pilkka oli mieliin teh

lan Jannen moisen mie

ta kun sin? t?ss? niin koreita puheita pid?t, niin arvelin, ett? kun et sin? siihen

olisi koko pit?j?n sananvalta. Kirkkoherran asiana on pit?? j?rjestyst? kokouksessa. Ei t?m? asia tarvitse s

ut kirkosta ja paraiksi ehti kuulemaan Stoltin k?skev?? puhetta. Per?l? oli vanha, pieni, k?rttipukuun puettu talonpoika, j

aikoina tyhm?n itsekk??sti tuuleen heitt?

??n vastausta ei kuulunut, mutta Siikalahden Mikko n?ytti olevan useimpain katseiden t?ht?ystauluna. Oli alkanut synty? melua, joka yh? kasvoi. Kuulosti silt?, ett? miehi? oli puolella jos toisellakin. Kirkkoherran hienopiirteiset kasvot eliv?t ja poskille oli noussut punaa. H?n katsahti tuon tuostakin nimismies Gr?nbergiin, joka omituisesti v?linpit?m?tt?m?n n?k?isen? kuunteli jupakkaa, mik? pai

n koetti puhua, mutta melun t?hden ei sit? kukaan kuullut. Luonto jo alkoi nousta. H

a hil

i, mit? Kalenius ja Stolt tuolla joukolleen sy?ttiv?t. Janne v

tto-oikeus otettu pois talonpojilta kruunulle, niin pit?k??n herrat viinansa. Se on huonompaakin ja hinta niin kallis, ett? jos varsinainen kapakka laitetaan, niin n?in kovina aikoina se vie kaikki rahat pit?j?st?. Ollaan nyt kerrankin miehi? eik? anneta aina noiden vet?? meit? nen?st?. Tuo vaivainen kahdensadan markan

en Mikkoa ja n?hd?, miten myrkyl

murehdi sin? vain omia sakkojasi!? vinkaisi Siikalahd

des on?? kuului joukost

vai ei. Seh?n on Kilstr?min patruunan vallassa panna sitte

tt??, mihin se kapakka aiotaan ja kuka sit? pit?m??n, niin jos ei t??ll? ole n?ist? seikoista mit??n tietoa, niin ei

min? valitan siit? vaikka keisari

aisi pit?j??n nyt kun kerran on p??sty v?hemm?lle siit? kirouksesta, jota viina on t?llekin paikkakunnalle tuottanut. H?n viittasi edess? olevaan varmaan katovuoden uhkaan, kun tavallisena ohrankylv?n aikana viel? kyyn?r?n paksuinen hanki peitt?? pellot. Sanoi, ett? nyt ei ole aika ajatella huvituksia viinan ??ress?, nyt tulee tosik?dess? kysymys siit?, mist? saadaan leip??. Ukko

ilstr?min ehdotukseen suostuttava, sill? vaivaiskassa kyll? tulee tarvitsemaan varoja. Ehdotti, ett? koetettaisiin kunnan vaatimus koroittaa 400 markkaan. ?Otetaan silt? niin paljon kuin saadaan, mutta mill??n ehdolla emme hylk?? sellais

Stolt oli Kilstr?min

jautui siihen, ett? t?m?n asian vastustajat aikovat salapoltolla ja salakapakoimisell

lisi tuntenut itsens? enkeliksi hra Kaleniuksen rinnalla. Stoltille oli suureksi eduksi, ett? h?n oli n?iden miesten kanssa kirkon sakaristossa, eik? miss??n v?hemm?n kunnioitettavassa paikassa. V?linpit?m?tt?m?tkin, ne, jotka olivat kokouks

pyyt?? nimismiest? r

lja

eensa nimismieheen, mahtaneeko tuo jotain muutakin sanoa. Itse mieskin oli kyl

? ole mik??n markkinapaikka?, jatkoi h?n

ti; sill? tavallisissa oloissa olivat nimismiehen v?lit Stoltin ja Kaleniuksen kanssa huonot ja riitaiset. Ukot taas miettiv

e ollut niin helposti saatavissa, ovat silminn?ht?v?sti v?hentyneet, ja olot y?llisiin aikoihin tulleet rauhallisemmiksi. Minun teht?v?ni on pit?? t??ll? j?rjestyst?, ja sit? miest?, joka uskaltaa ottaa kartanoonsa ka

st? hyv?ksymisen murinaa ja muutamat jo

min? ole

reirumiehet puhuvat, mu

kaa ei

, niin kyll? sit? kau

pit?isi kaikki sellaiset tulol?hteet

ruoti, ettei sen tarvitsisi aina rahan ja p

??rihis! ja...? kuiskutti muuan hammasta

arkin tarvitsisi?, hy

poika. H?n nousi uhkaavana ja

ismiehen l?sn? ollessa tuoll

rg hiljaa, mutta sen kuitenkin su

kiistell?, otti h?nkin lopuksi lausuakseen ajatuksensa; Ja h?n kiitti kuntalaisia siit?, ett? olivat niinkin yksimielisi? kapakkaa vast

joka halusi laillistuttaa viinakauppansa, kun ei salakapakoiminen en?? oikein vedellyt. Mikko sattui siin? menem??n ohitse. Ei vilaukseltakaan h?n katsonut Hautalaiseen, mutta

no palasi nyt uudelleen syd?mille. Kokouksessa riehahtaneet intohimot ja niiden synnytt?m?t kiihkon vireet pakenivat kasvoilta t??ll? ulkona kuin siivill? sivuen. J?lelle j?i miehi?, joiden otsilla h??m?itti synke?n huolen mustanpuhuvat merkit ja silm?t surullisina tuijottelivat kohti kylm??,